Kielikävely-konsepti syntyi korona-aikana, kun kielikahviloita ei voitu järjestää: jos sisällä ei voi harjoitella suomea, tehdään se ulkoilmassa! Konseptin kehittäjä Daniel Radice järjesti ensimmäiset kävelyt omassa kaupunginosassa Helsingin Vuosaaressa. 

Kielibuusti-hanke tarjosi oivan tilaisuuden kehittää konseptia ja laajentaa sen käyttöä. Vuonna 2024 pidettiin eri puolilla Helsinkiä ja Espoota yhteensä 12 kävelyä, joihin osallistui noin sata ihmistä. Kohderyhmänä olivat sekä opiskelijat että henkilökunta Kielibuusti-hankkeen korkeakouluista. Matkan varrella on ehditty sekä kehittää kävelyn peruskaavaa että kokeilla erityyppisiä kävelyitä. 

Kävelyiden ainekset 

Kielikävelyt antavat suomen oppijoille mahdollisuuden keskustella vapaasti suomeksi natiivipuhujien tai edistyneiden oppijoiden kanssa samalla, kun käydään rennolla kävelyllä raikkaassa ulkoilmassa 

Kävelyillä on mukana vetäjä, oppijoita ja ns. kieliohjaajia eli natiivipuhujia tai edistyneitä suomenoppijoita, jotka ovat mukana oppijoiden tukemista varten. Tavoite on, että kahta oppijaa kohden on yksi kieliohjaaja, jotta kävelyn aikana voi muodostua kahden tai kolmen hengen ryhmiä, joissa on kieliohjaaja mukana.  

Kävelyiden tärkein osa on juuri tämä vapaa keskustelu kävellessä. Sen lisäksi, kävelyryhmä pysähtyy muutaman kerran matkan varrella paikoissa, jotka kävelyn vetäjä on valinnut etukäteen. Näissä pysähtymispaikoissa jutellaan hetki yhdessä.  

Kävelyyn osallistumiseen ei ole minimikielitasoa. Perusidea kuitenkin on, että kävelyllä jutellaan nimenomaan suomeksi. 

Kävelyt kestävät yleensä noin 90 minuuttia, ja kävelyn päätepisteeksi valitaan usein kahvila tai muu paikka, johon osallistujat voivat halutessaan jäädä juttelemaan lisää. 

Kielikävely vs kielikahvila

Kielikävelyiden hyödyt ja haasteet voi ytimekkäästi havainnollistaa vertaamalla niitä perinteiseen kielikahvilatoimintaan. Kielikahvilan perusmallissa on eri pöytiä, joissa oppijat voivat istua kupin ääressä ja harjoitella suomea. Kussakin pöydässä on ainakin yksi natiivi tai edistynyt oppija. 

Kielikahvilaan verrattuna kielikävely vaatii jonkin verran lisää järjestämistä: vetäjän pitää päättää reitistä ja pysähtymispaikoista jailmoittautuminen ja viestintä on vääjäämättä isompi tehtävä, kun ei kokoonnuta aina samassa paikassa ja/tai samaan aikaan. Reitin suunnittelu on kuitenkin kertaluontaista työtä – kun hyvä reittikokoelma on kerran suunniteltu ja onnistuneesti testattu, samoja reittejä voi käyttää uudestaan. Ilmoittautumisen ja viestinnän tueksi on puolestaan tarjolla hyviä työkaluja. 

Järjestelytarpeiden lisäksi on kaksi muuta haastetta: kävelyt ovat Suomen sääolosuhteiden armolla, ja oppija-kieliohjaaja suhdeluku on pienempi kuin kielikahvilassa yleensä, eli mukaan toimintaan tarvitaan enemmän natiiveja tai edistyneita oppijoita. Toisaalta tarve saada enemmän natiiveja mukaan on myös mahdollisuus osallistaa työ- tai kouluyhteisöä suomenoppijoiden tukemiseen. 

Etuja on monenlaisia. Keskustelu sujuu monella helpommin ja mukavammin, kun samalla kävelee raikkaassa ulkoilmassa. Liikunta ja luonnossa oleminen on toki muutenkin hyväksi ja hyödyllistä toimistotyötä tekeville, jotka vietävät pitkiä aikoja sisällä työkoneiden äärellä. Kävelyt voivat myös vahvistaa yhteisöllisyyttä, kun esimerkiksi kieliohjaajat voivat vetää kävelyn omalla asuinalueellaan ja näin päästä esittämään yhteisön jäsenille omaa kaupunginosaansa ja sen aarteita. 

Kävelyiden muuttujat 

Pilotin aikana on pidetty sekä kaupunkimaisempia että maaseutumaisempia kävelyitä. Kaupungissa toki hyvä välttää meluisia autoteitä ja kapeita kävelyteitä, joilla olisi vaikeaa jutella kolmistaan. 

Kävelyn vakiopituus oli pilotin aikana useimmiten 90 minuuttia. Pituus vaikutti sopivan monelle hyvin, vaikka muutama mainitsi palautteessaan, että kaksi tuntia olisi parempi. 

Yleisin teema pilotin aikana oli yksinkertaisesti alueen historia ja luonto. Monessa tapauksessa kävelyn vetäjä oli opettaja, joka asui tai oli ennen asunut alueella ja pystyi hyvin kertomaan alueen kehityksestä ja nykyelämästä. Muut kokeillut teemat liittyivät luontoon ja maisemaan vähän yleisemmin, kuten saaret ja meri tai metsät ja linnut. 

Osallistujat yleisesti arvostivat sitä, että vetäjä kertoo jotain alueesta ja sen luonnosta ja historiasta. Tyytyväisyys kävelyihin oli kuitenkin korkealla tasolla myös silloin, kun yhteisissä hetkissä oli lähinnä vapaata keskustelua ympäröivästä maisemasta. Tämä on rohkaiseva tulos, koska pilotin tavoitteena olikin luoda malli, joka toimii myös silloin, kun ei ole aikaa muuhun kuin reitin valitsemiseen. 

WhatsApp-ryhmät tarjoavat hyvän kanavan materiaalien tai kysymysten jakamiseen. Parilla kävelyllä tehtiin niin, että teemaan liittyvät kysymykset jaetiin WhatsApp-ryhmässä kävelyn alussa, jotta osallistujat saivat mahdollisuuden jutella niistä kävellessään jo ennen kuin niistä keskusteltiin yhdessä pysähtymispaikoissa. Ryhmiin postitettiin joskus myös linkkejä esimerkiksi aiheeseen liittyviin blogiartikkeleihin sekä lyhyitä yhteenvetoja keskusteluissa käsitellystä sanastosta. 

WhatsApp-yhteisö järjestelyn apuriksi 

Kävelyitä voi toki järjestää ilman ilmoittautumista: julkaistaan vain aika ja paikka ja sitten ne tulevat, jotka tulevat. Ilmoittautumisesta on kuitenkin hyötyä: 

• voi muistuttaa kävelystä 
• pystyy helposti ilmoittamaan, jos kävely perutaan tai siirretään  
• näkee etukäteen, millainen on arvioitu oppija-ohjaaja suhdeluku ja voi etsiä tarvittaessa lisää kieliohjaajia .

Aluksi ilmoittautuminen hoidettiin Microsoft Formsilla. Teknisesti tämä toimi ihan hyvin, mutta kyselyiden ja listojen hallinnointi oli hieman työlästä. Myöhemmin kokeiltiin toista vaihtoehtoa eli WhatsApp-yhteisöä.  

WhatsApp-yhteisö toimi niin, että jokaiselle kävelylle luotiin oma ryhmä, johon kaikki yhteisön jäsenet saivat vapaasti liittyä. Kävelyn paikka, päivämäärä ja kellonaika näkyi ryhmän nimessä. Muut tiedot löytyivät ryhmän kuvauksesta. Kävelyn vetäjä laittoi muutamaa päivää ennen kävelyä tervetuloviestin, jossa hän kertoi mm. sen, kuinka monta kieliohjaajaa on mukana kävelyllä. Kävelyn jälkeen WhatsApp-ryhmä poistettiin yhteisöstä parin viikon sisällä.  

Ratkaisu osoittautui oikein toimivaksi: järjestelyihin kului paljon vähemmän aikaa ja WhatApp-yhteisö toi mukanaan yhteisöllisyyttä. Yhteisön kaikille yhteisessa Ilmoitukset-kanavassa jaetiin kuvia kävelyiltä sekä muita projektin uutisia. Kävelykohtaisissa ryhmissä osallistujat puolestaan saivat mm. esittää kysymyksiään, kiittää mukavasta kävelystä tai jakaa omia kuvia muiden osallistujien kanssa. Käteväksi työkaluksi osoittautui myös live-sijainti ominaisuus, jolla pysyttiin ilmoittamaan myöhästyneille kävelyseuran sen hetken sijainti. 

WhatsAppin käytössä on tietenkin se haittapuoli, etteivät kaikki sitä käytä. Viimeisten tutkimusten mukaan sen käyttöaste on kuitenkin suomalaisten parissa yli 90%. Pilotin ilmoittautumislomakkeessa annettiin vaihtoehtona saada tietoa kävelyistä kuukausittain sähköpostilistan kautta, ja muutama valitsi tämän vaihtoehdon. Ratkaisu toimi hyvin: kaikille oli mahdollista osallistua mutta WhatsApp-yhteisö palveli hyvin toimivana pääkanavana. 

Palautetta oppijoilta 

Pilotin aikana kerättin palautetta lyhyen kyselylomakkeen avulla sekä oppijoilta että kieliohjaajilta. Lomake jaettiin WhatsApp-ryhmässä heti kävelyn päätyttyä, ja osallistujia pyydettiin täyttämään se heti vaikka kotimatkan aikana. Oppijoilta saatiin yhteensä 35 vastausta, ja palaute oli ilahduttavan positiivista. Kävelylle annettu yhteisarvo oli keskimäärin 4.85/5. Osallistujista peräti 40% vastasi, että kävely ylitti heidän odotuksensa, eikä kukaan ollut sitä mieltä, ettei kokemus vastannut omia odotuksia. 

Vapaamuotoisesta palautteesta nousi esiin, että monet arvostivat malliin kuuluvia elementtejä, kuten vapaata keskustelua kävellen, runsaita mahdollisuuksia harjoitella puhumista, luonnosta ja historiasta oppimista, ympäristöstä nousevia puheenaiheita ja keskustelujen spontaaniutta. Yksi osallistuja kiteytti kokemuksensa seuraavin sanoin: 
 

Saadut kehitysehdotukset eivät liittyneet niinkään mallin peruskaavaan vaan asioihin, joita on helppoa tarvittaessa säätää ja joista kaikki eivät voikaan olla samaa mieltä. Jotkut toivoivat esimerkiksi pidempiä kävelyitä tai enemmän viikonloppukävelyitä. Toiset halusivat enemmän valmiita kysymyksiä ja teemoja keskustelun tueksi, kun taas toiset arvostivat enemmän teematonta kävelyä ja spontaania keskustelua. 

Tervetuloa mukaan Kielikävelyiden levittämiseen ja jatkokehitykseen! 

Kiinnostuitko? Tarjolla on Zoomin välityksellä kielikävelyt-pikakoulutus kaikille kiinnostuneille ainakin huhtikuun loppuun asti. Ota yhteyttä, jos koet, että kielikävelyt voisi olla teidänkin koulu- tai työyhteisössänne sopiva tapa tukea kansainvälisten jäsenten suomen tai ruotsin kielen oppimista ja osallistaa työyhteisöä tähän tärkeään yhteiseen tehtävään.