Millaista suomen kielen koulutusta yliopistot tarjoavat kansainväliselle henkilöstölleen?
Henkilöstölle suunnattujen suomen kielen kurssien tarjonta yliopistoissa vaihtelee
Kyselyssä kahdeksan yliopistoa kymmenestä ilmoitti järjestävänsä henkilöstölle suomen kielen kursseja. Osa yliopistoista kertoi ostavansa opetusta joko oman konsernin palveluntarjoajalta tai ulkopuoliselta toimijalta, osa taas on tukenut henkilöstön suomen kielen oppimista varaamalla henkilöstölle kiintiön opiskelijoiden suomen kielen kursseilta. Vastanneista yliopistoista kaksi ilmoitti, etteivät ne järjestä henkilöstölle suomen kielen opetusta.
Yliopistojen henkilöstölleen tarjoamassa suomen kielen opetuksessa painottuvat alkeistason kurssit, joille vastaajien mukaan on eniten kysyntää. Seitsemän vastaajaa yhdeksästä näkee kuitenkin, ettei tarjonta ole riittävää. Erityisesti edistyneemmän taitotason kurssien puuttuminen nähtiin ongelmana. Edistyneempien oppijoiden tarpeet on yliopistoissa tunnistettu, mutta opetuksen järjestämisen haasteena on mm. pieneksi jäävät ryhmäkoot. Osa yliopistoista kertoikin ohjaavansa edistyneemmät kielenoppijat opiskelijoiden kanssa yhteisille edistyneemmän tason suomen kielen kursseille.
Osassa yliopistoja järjestetään myös kielitaidon eri osa-alueisiin painottuvaa tarjontaa: keskustelu- ja kirjoituskurssien lisäksi esimerkiksi työelämään tai omaan työyhteisöön liittyviä suomen kielen kursseja. Puolet vastanneista kuitenkin ilmoitti, ettei oma yliopisto tarjoa kielitaidon eri osa-alueisiin painottuvia suomen kielen kursseja henkilöstölle esimerkiksi juuri pieneksi jäävien ryhmäkokojen vuoksi.
Haasteita opetuksen järjestämisessä
Kyselyyn vastanneet yliopistot nimesivät opetuksen järjestämisen haasteiksi myös henkilöstön haastavat aikataulut sekä erilaisten toiveiden ja tarpeiden hajaantumisen.
Opiskelijakurssien avaaminen henkilöstölle voi laajentaa opetuksen tarjontaa merkittävästi, ja sillä tavoin kiireinenkin yliopiston työntekijä voi helpommin itselleen sopivana ajankohtana järjestettävää opetusta. Tieto mahdollisuudesta opiskella kieltä kursseilla ei kuitenkaan kyselyn mukaan aina tavoita henkilöstöä, joten niissäkin yliopistoissa, joissa tämä mahdollisuus on käytössä, saatetaan tarvita tehokkaampaa tiedostusta.
Toisaalta osallistuminen samoille kursseille opiskelijoiden kanssa ei välttämättä vastaa henkilöstön sosiaalisiin eikä kielitaidollisiinkaan tarpeisiin. Samankaltaisiin elämäntilanteisiin ja työelämätarpeisiin liittyvää samastusmispintaa, vertaistukea ja räätälöityä kielenopetusta on helpointa tarjota nimenomaan henkilöstölle suunnatuilla kursseilla.
Leveämmät hartiat korkeakoulujen välisellä yhteistyöllä
Korkeakoulujen välisen yhteistyön kautta henkilöstölle voidaan tuottaa laajempaa tarjontaa, saada aikaan synergiaetuja ja synnyttää uusia oppimisen verkostoja. Yhteistyötä henkilöstökoulutuksessa yleisesti ottaen tehdään kyselyn perusteella jo jonkin verran, mutta suomen ja ruotsin kielen koulutuksen saralla vielä vähäisesti. Jonkin verran korkeakoulujen välistä kielikurssiyhteistyötä on kuitenkin vireillä paikallisesti tai jo olemassa olevien korkeakouluverkostojen puitteissa.
Yhteistyön hidasteena nähtiin kyselyssä mm. teknisten ja hallinnollisten rakenteiden keskinäinen keskustelu. Kysely antoi kuitenkin viestiä, että tahtotilaa yhteistyölle on, ja esimerkiksi S2-kentän yhteistä keskustelua pedagogisista ratkaisuista pidettiin tervetulleena. Yhteistyön kehittäminen vaatii tietysti aikaa, mutta yhteinen suunnittelu ja verkostoituminen nähtiin myös alaa rikastuttavana asiana. Kokemuksia yliopistojen henkilöstökurssiyhteistyöstä kerätään myös parhaillaan Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Taideyliopiston yhteisessä henkilöstökurssikokeilussa osana Kielibuusti-hanketta.
Kieltä ei opi vain kurssilla
Kurssimuotoinen opiskelu on toki vain osa kielenoppimista. Kielen käyttöönottoa yliopiston arjessa voidaan toki tukea muillakin tavoin, ja vastauksissa mainittiin henkilöstön toive kursseja vapaamuotoisemmista kielenoppimisen kanavista.
Oman korkeakoulun kielikulttuurin pitkäjänteinen kehittäminen kielenoppimista tukevaksi nousi yhden yliopiston vastauksissa yhtenä keskeisenä kehityskohteena. Tämä tavoite koskettaa laajasti suomalaista työelämää: kielenoppijan pääsy osaksi kielellä kommunikoivaa yhteisöä on koko työyhteisön eikä vain yksittäisen kielenoppijan tai kielikursseja järjestävän tahon vastuulla.