Toimintakertomus

Vuosi 2021 oli hankkeen käynnistämisvuosi. Hanketta oli ryhdytty luonnostelemaan loppuvuonna 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) aloitteesta, ja hankekorkeakoulujen suunnitelma jätettiin ministeriölle keväällä 2021. Hanke pääsi täyteen vauhtiinsa syyslukukauden alussa, kun hankkeen eri osakokonaisuuksien vetäjät aloittivat tehtävissään päätoimisina.  

Ensimmäisenä hankevuonna painottuivat tavoitteiden asettaminen ja sisältöjen suunnittelu, tiedonkeruu, hankkeen hallinnollinen organisoituminen ja toimintatapojen määrittely. Kukin hankekorkeakoulu rekrytoi hankkeeseen työntekijöitä omien tavoitteidensa ja resurssiensa mukaisesti. Hankkeelle luotiin logo ja visuaalinen ilme sekä perustettiin verkkosivut. 

Ensimmäinen toimintavuosi osoitti, että korkeakoulujen S2/R2-toimijoiden väliselle monipuoliselle yhteistyölle on tarvetta ja kiinnostusta. Hankkeen valtakunnallinen aloitusseminaari järjestettiin joulukuussa. Se kokosi yhteen yli 140 opettajaa ja alan muuta toimijaa suomalaisista korkeakouluista.  

Hanketta esiteltiin vuoden aikana myös mm. yliopistojen kielikeskusten johtajien verkostolle ja yliopistojen kansainvälisten asioiden päälliköiden verkostolle. Lisäksi hankkeesta keskusteltiin OKM:n koolle kutsumassa korkeakoulujen kansainvälisyysohjelman verkostojen round table -tilaisuudessa. Hanke osallistui Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen symposiumiin työpajalla ja esitelmin. 

Poimintoja hankekorkeakoulujen kehittämistoimista 

Suunnittelu ja toteutus kulkivat rinnakkain. Toteutuksessa edettiin kokeillen ja tehtyihin havaintoihin ja esiin nousseisiin tarpeisiin reagoiden. Kehittämistyötä tehtiin sekä yhdessä yli korkeakoulurajojen mutta myös kukin hankekorkeakoulu itsenäisesti.  

Valtakunnallisella kyselyllä kartoitettiin kotimaisten kielten koulutustarjonnan tämänhetkistä tilannetta kansainvälisille korkeakouluopiskelijoille ja henkilökunnalle. Hankekorkeakoulujen omien kansainvälisten ohjelmien kanssa kartoitettiin niiden S2/R2-opintojen tilannetta ja suunniteltiin pilotoitavaksi toimintoja vastaamaan tarpeisiin. Kehitettiin kielenoppimisen tukemisen mallia työyhteisöille. 

Kehitettiin tilanne- ja teemalähtöistä kurssijärjestelmää, jossa korostuu opiskelijoiden oma toimijuus. Luonnosteltiin videosarjoja S2-opettajien tueksi (arviointi, ääntämisen opetus). Kehitettiin funktionaalisen kieliopin verkkokurssia. Suunniteltiin R2-oppijoille itseopiskelumateriaalia (kielioppi, suomenruotsalainen kulttuuri) ja opettajien tueksi päivystävä etäopettaja -kokeilua. Osallistuttiin (HY) EU/ETA-maiden ulkopuolella lääketieteen tai hammaslääketieteen tutkinnon suorittaneiden pätevöitymiskoulutukseen liittyvän kielenopetuksen suunnitteluun. 

Kartoitettiin jo olemassa olevia digitaalisia S2/R2-kielenoppimissovelluksia ja käynnissä olevia hankkeita. Käynnistettiin ConLexis-verkkosanakirjan täydentäminen. Suunniteltiin digitaalista sovellusta ääntämisen itsearviointiin ja itsenäiseen opiskeluun (S2/R2).  

Ammattikorkeakouluissa suunniteltiin ns. väylämallia sosionomiopiskelijoille (S2-opinnoilla tuettu malli), S2-oppimispolkua varhaiskasvatuksen opintoihin ja käynnistettiin S2-opetuksen integrointia sairaanhoitotyön tilauskoulutuksiin. Restonomiopintojen harjoittelua kehitettiin S2-näkökulmasta. Kokeiltiin kielikummitoimintaa, laadittiin kurssivalintaa ohjaavia itsenäisiä lähtötasotestejä verkkoon ja pilotoitiin akateemisen kirjoittamisen pajoja.  

Hankkeessa rakennettavan digiportaalin luonnostelua varten kartoitettiin tarpeita ja mahdollisuuksia hankekorkeakouluista ja niiden ulkopuolelta. Alettiin luoda perustaa S2/R2-verkostoyhteistyölle.