Kielenoppimisen tarve kasvaa – näin Kielibuustin vaikutusta arvioitiin kyselyssä

Kyselyyn vastaajat edustivat kattavasti koko korkeakoulukenttää

Vastaajat edustavat 30 suomalaista korkeakoulua, ja sen lisäksi kyselyyn oli vastannut myös 11 ulkomaisissa suomen opetusta tarjoavissa yliopistoissa työskentelevää. Useimmista korkeakouluista vastaajia oli yhdestä yhdeksään, kolmessa koulussa vastaajia oli enemmän kuin kymmenen. Kielibuustin tavoittavuuden kannalta oli merkille pantavaa, ettei kaikista korkeakouluista saatu lainkaan vastauksia. Näistä vastaamatta jättäneistä korkeakouluista viisi on sellaisia, joissa kuitenkin voisi olettaa kielikysymysten olevan relevantteja. (Vain Maanpuolustuskorkeakoulua ja Poliisiammattikorkeakoulua Kielibuustin teemat eivät juurikaan kosketa, koska opiskelijoilta vaaditaan Suomen kansalaisuutta.) Jatkossa on siis panostettava myös näiden korkeakoulujen tavoittamiseen.

Vastaajien taustatietoina selvitettiin heidän edustamansa korkeakoulun lisäksi myös, missä tehtävissä he toimivat. Kysymykseen saattoi vastata edustavansa useampaa henkilöstöryhmää tai jättää vastaamatta. Vahvimmin edustettuina olivat opettajat, sillä vastanneista noin 40 % kertoi opettavansa suomea vieraana kielenä ja noin 5 % ruotsia vieraana kielenä. Viidennes vastaajista oli opinto- ja uraohjaajia. Esihenkilö- tai johtotehtävissä kertoi toimivansa 6,5 % vastaajista, ja myös hr- ja henkilöstökoulutustehtävissä toimivien prosentti oli täsmälleen sama. Hieman yli kolmannes kertoi toimivansa muissa tehtävissä kv-opiskelijoiden ja -henkilöstön parissa, joten monet edustivat useampaa henkilöstöryhmää. Voitaneen siis hyvin todeta, että kysely selvästi tavoitti hyvin korkeakoulujen eri toimijoita.

Kielibuustin materiaalit ja sisällöt ovat löytäneet tiensä korkeakoulujen kielen opetukseen

Kyselyssä selvitettiin, olivatko vastaajat osallistuneet Kielibuustin tapahtumiin tai hyödyntäneet kielibuusti.fi-sivustoa. Vastaajista 62 % oli osallistunut Kielibuustin tapahtumiin ja vielä useampi, 73 %, oli tutustunut kielibuusti.fi:n sisältöihin. Niin tapahtumien kuin sivustonkin sisältöjä pidettiin varsin hyödyllisinä, sillä arvioitaessa hyödyllisyyttä asteikolla 1-5 molemmat saivat keskiarvon 4,4.

Vaikka arvosanojen keskiarvo Kielibuustin tapahtumilla ja kielibuusti.fi-sivustolla oli sama, tarkempi tarkastelu paljastaa, että sivuston sisältöjä ei koettu niin yksimielisen hyödyllisiksi kuin tapahtumien. Kielibuustin tapahtumien sisältöä hyödyllisenä pitäneistä hieman alle puolet nimittäin arvioi sisällön jopa erittäin hyödylliseksi, ja ei kovin hyödyllisenä sivustoa piti vain noin 1 % vastanneista. Kielibuusti-sivuston sisältö sen sijaan jakoi enemmän mielipiteitä. Erittäin hyödyllisenä sitä piti lähes 53 % vastanneista, mutta ei kovin hyödylliseksi sen arvioi kuitenkin melkein 4 % vastaajista. Vuodenvaihteessa 2023-2024 tehdyn käyttäjä- ja käytettävyystutkimuksen mukaan sivusto koettiin osin hankalasti navigoitavaksi, mikä selittänee ainakin osittain myös kokemusta sen hyödyllisyydestä. Jos käytettävyys ei ole parasta mahdollista tasoa, se voi vaikuttaa myös subjektiiviseen kokemukseen sisällöstä. Sivuston rakennetta ja käytettävyyttä parannetaan kevään aikana, ja sisällötkin karttuvat kaiken aikaa.

Korkeakoulut korostavat Kielibuustin jatkuvuuden merkitystä

Kielibuustin tapahtumien ja kielibuusti.fi-sivuston hyödyllisyydestä todistaa sekin, että Kielibuustin koettiin myös vaikuttaneen niin yksittäisten vastaajien kuin heidän korkeakoulunsa toimiin. Opettajista lähes puolet koki Kielibuustin vaikuttaneen heidän opetukseensa, ja hieman yli 65 % kertoi esimerkiksi käyttäneensä Kielibuustin esittelemiä tai tuottamia kielenoppimisen digitaalisia välineitä opetuksessaan tai ohjanneensa opiskelijoita käyttämään niitä.

Kolmasosa vastaajista uskoi, että heidän tiimissään/organisaatiossaan on tehty jotain uutta tai toisin juuri Kielibuustin tapahtumien ja sivuston innoittamana. Vastaajista 42 % kertoi, että Kielibuustin tapahtumien tai sivuston materiaalia on hyödynnetty esimerkiksi kehitettäessä työyhteisön kielikäytänteitä ja/tai kv-henkilöstön kielenoppimista tukevia käytänteitä.

Vastaajista 78 % piti tärkeänä sivuston pysyvyyttä ja kartuttamista myös jatkossa, mikä luonnollisesti antaa buustia kielibuustilaisten ponnisteluille jatkuvuuden varmistamiseksi. Kielibuustin antia siis pidetään hyödyllisenä ja sillä on vaikutusta korkeakouluissa, mutta sen ilosanomaa on syytä jakaa vielä tehokkaammin. Niistä, jotka eivät olleet osallistuneet Kielibuustin tapahtumiin, peräti 55 % ei ollut tiennytkään niiden olemassaolosta. Kielibuusti-sivustoon tutustumattomista taas peräti 66 % ei ollut niistä kuullutkaan.

Niistä, jotka eivät olleet tutustuneet kielibuusti.fi-sivustoon, ajanpuutteen mainitsi syyksi 18 %. Tapahtumiin osallistumattomista taas ajanpuutteen nimesi syyksi peräti joka kolmas. Yksikään vastanneista ei ollut valinnut vaihtoehtoa ”Kielibuustin teemat eivät kiinnosta minua”, joten yleinen asenneilmapiiri on selvästi kuitenkin kunnossa. Jatkossa kielenoppimisen kysymykset epäilemättä tulevat korkeakouluissa saamaan yhä isomman roolin, mikä tuonee korkeakoulujen eri toimijat Kielibuustinkin sisältöjen pariin yhä vahvemmin. Korkeakoulujen sisäinen tiedonkulku lienee tässä yksi avaintekijä. Vastanneista 65 % kertoi tiedottaneensa tai vinkanneensa Kielibuustin aihepiireistä ja asioista kollegoitaan ja/tai oman korkeakoulunsa johto- ja esihenkilöitä, joten puskaradion kuuluvuutta voidaan vielä roimasti parantaakin.