Kieliteknologian hyödyntäminen

Teknologia kirjoittamisen tukena

Yleisimpiin toimisto-ohjelmiin ja verkkotyöskentelyalustoihin (esim. Microsoft Office 365 -ympäristö) sisältyy käännöstyökalu, jolla dokumentin tai saadun viestin voi kääntäähaluamalleen kielelle tai jota voi käyttää apuna, kun kirjoittaa tekstin ensin itselleen vahvimmalla kielellä. Mahdollisuus hyödyntää käännöstä nopeuttaa viestintää: yhtäältä se mahdollistaa tuotetun sisällön vastaanottamisen itselle helpommalla kielellä, toisaalta käännöksen avulla voi tarkistaa, ymmärsinkö oikein – ja saada näin tukea, kun oppii kieltä. Täytyy kuitenkin muistaa, että konekäännökset eivät useinkaan ole virheettömiä tilanteissa, jotka vaativat kulttuurista tietämystä ja kontekstin ymmärtämistä. Kaikki tekoälyllä tuettu kääntäminen tulisikin nähdä vain aputoimenpiteenä, ns. tukiälynä.

 

Microsoft 365 -ohjelmistoissa, kuten PowerPointissa ja Wordissa, on ollut jo vuosia tekoälyavusteinen kääntäjä. Voit kääntää koko dokumentin, sanan tai valitun tekstialueen kerrallaan. Sama tekoälyapu on tarjolla myös mm. Outlookissa ja Teamsissa. 

Ohjelmiin sisältyy myös kielentarkistustyökalu, joka auttaa tarkistamaankirjoitetun tekstin kieliasun, kun dokumentin kieliasetukset on määritelty oikein. Mitä tärkeämmästä dokumentista on kyse, sitä keskeisempää on tarkistaa lopputulos itse. Automaattiset käännös- ja kielentarkistusohjelmat voivat kuitenkin tukea kielenoppimista ja työskentelyä toisella kielellä esimerkiksi niin, että ne tarjoavat vaihtoehtoisia muotoiluja tai käsitteitä.

 

Punakynällä merkittyä sanaa klikkaamalla käyttäjä voi valita tekoälyn mielestä paremman kirjoitusasun tai pyytää ohittamaan sanan. Käyttäjä voi myös lisätä sanan omaan henkilökohtaiseen sanakirjaansa, joka muistaa uuden sanan eikä enää huomauta kirjoitusasusta. 

Tietosuoja ja sisältöluokat
 

Verkkopohjaisia konekääntimiä käytettäessä on tarpeen muistaa tietosuoja. Monet verkkopohjaiset konekääntimet tallentavat käsittelemänsä tiedot. Siksi on tärkeää aloittaa määrittelemällä, mihin sisältöluokkaan käännettävä teksti kuuluu. Esimerkiksi Suomen korkeakoulut ovat ottaneet käyttöön seuraavan luokittelun:

1.  Julkinen sisältö (esim. asia, joka löytyy www-sivuilta)
2.  Sisäinen sisältö (esim. ohje, joka löytyy organisaation intranetistä)
3. Luottamuksellinen tieto, joko henkilötietojen kanssa tai ilman (esim. sähköposti)
4. Salainen tieto (esim. terveystiedot)

Verkkopohjaisia, suojaamattomia konekääntimiä voi käyttää vain julkista sisältöä käännettäessä. Organisaatiolla voi myös olla oma, johonkin kielimalliin perustuva konekäännöspalvelu, jolloin palvelu on koulutettu organisaation omiin tekstitarpeisiin. Tällaiset sisäiset palvelut ovat tyypillisesti tietoturvallisia työdokumenttien kääntämiseen. Esimerkiksi Aalto-yliopistossa kehitetty Aalto AI Assistant perustuu OpenAI:n GPT-kielimalleihin, mutta se on otettu Aallon järjestelmiin teknisesti ja sopimuksellisesti suojatulla tavalla, mikä mahdollistaa julkisen sisällön lisäksi myös sisäisen ja luottamuksellisen tiedon käytön. Vastaavasti Helsingin yliopiston henkilöstölle taas on tarjolla tietoturvallinen käännöstyökalu Kontra englannin, suomen ja ruotsin välillä kääntämiseen. 

Kirjoittajan työkaluja 

Tarjolla olevia konekääntimiä Googlen ja toimisto-ohjelmien lisäksi ovat esimerkiksi

• Euroopan komission kehittämä eTranslation (vaatii rekisteröitymisen käyttäjäksi; lisätietoa suomeksi)
• DeepL Translator
• Fiskmö-projektin konekäännin (kääntää suomen ja ruotsin/norjan/tanskan välillä)
• MOT-kääntäjä.
   

Kielentarkistustyökaluja ovat esimerkiksi

• DeepL Write
• MOT-kielentarkistus.

Kun kirjoittaa tai lukee itselleen heikommalla kielellä, voi lisäksi hyödyntää verkosta löytyviä (maksullisia tai maksuttomia) sanakirjoja sekä termi- ja käännöspankkeja. Tässä muutamia esimerkkejä:

• MOT Kielipalvelu: eri kielten ja alojen sanakirjoja, maksullinen
• TEPA-termipankki (TSK): erikoisalojen termejä ja määritelmiä, yleisimmät kielet suomi, ruotsi, englanti ja saksa, ilmainen
• Tieteen termipankki: eri tieteenalojen termejä ja määritelmiä, erikielisiä vastineita, ilmainen
• Finlex: säädösten käännökset eri kielillä, ilmainen
• IATE (Interactive Terminology for Europe): EU-terminologiaa eri kielillä, ilmainen.

Teknologian apu suullisiin tilanteisiin

Suullisten esitysten kuten esimerkiksi Teams-kokousten puheenvuorojen ja erilaisten presentaatioiden seuraaminen puutteellisella kielitaidolla voi usein olla haastavaa. Toisaalta on yleensä esityksen kannalta hyvä asia, jos puhuja voi käyttää vahvinta kieltään. Teknologia voi auttaa myös näiden tilanteiden sujuvoittamisessa.

Reaaliaikaiset tekstitykset tarjoavat puhutun sisällön välittömästi tekstinä samalla kielellä. Tämä toiminto sisältyy muun muassa Teamsiin ja PowerPointiin. Puheen näkeminen tekstinä hyödyttää usein erityisesti ei-äidinkielistä kuulijaa. 

Käännettyjen tekstitysten avulla kuulijat voivat seurata esitystä lukemalla tekstityksen valitsemallaan kielellä. Myös puhuja voi halutessaan määritellä ennalta, millä kielellä puhe tekstitetään. Tämä toiminto sisältyy muun muassa Teamsin PowerPoint Liveen. 

Jotkut ohjelmat, kuten Panopto, tarjoavat myös mahdollisuuden muokata tekstityksiä tai käännettyjä tekstityksiä jälkikäteen, jos tilaisuuden tallennetta halutaan käyttää myöhemmin. Huom! Pysyvään käyttöön tarkoitetulla tallenteella tulee saavutettavuusohjeiden mukaan olla myös alkuperäiskielinen tekstitys (suomenkielisellä tallenteella siis suomenkielinen tekstitys).

Etäkokousalustat (esimerkiksi Teams ja Zoom) sisältävät usein myös mahdollisuuden käyttää tilaisuudessa simultaanitulkkausta, jolloin kuulijat voivat valita, kuuntelevatko alkuperäistä esitystä vai tulkin puhetta.

Transkriptiot kokouksista tarjoavat kirjallisen taltioinnin puheen sisällöstä sekä mahdollisuuden tunnistaa puhujat ja aikaleimata keskustelun jokainen osa. Tämä toiminto sisältyy esimerkiksi Teamsiin.

Vaikka nämä tekoälyyn pohjautuvat työkalut tarjoavat merkittävää tukea, on tärkeää tiedostaa, että ne eivät ole erehtymättömiä. Käyttäjien on oltava tietoisia mahdollisista virheistä käännöksissä ja tekstityksen tarkkuudessa. Hyvät mikrofonit ja audiolaitteet sekä riittävän hyvä internet-yhteys parantavat tekstitysten ja käännösten laatua.