Opiskelijalle on tärkeää tarjota realistista tietoa Suomen kielitilanteesta ja suomen ja ruotsin kielen taidon merkityksestä työelämässä ja yhteiskuntaan kiinnittymisessä. Lisäksi opiskelijaa voi rohkaista kielen oppimiseen: suomi ei ole niin vaikea kieli, kuin väitetään, ja jo vähäisestä kielitaidosta on hyötyä suomalaisessa arjessa. Tätä tietoa voi tarjota infokirjeissä ennen Suomeen saapumista esimerkiksi alla olevan kaltaisella kuvauksella. 

• Knowing Finnish increases your possibilities of employment in Finland, as many employers value Finnish language skills, even when they are not required for the job itself. Finnish language skills are also important for full integration into the society: if you can communicate in Finnish, you can participate in various activities, get access to more information, and understand the local culture. Finnish (or Swedish) language skills (level B1) are also required for getting the Finnish citizenship.
• It is perfectly possible to learn Finnish; it is not as difficult as people might tell you. You don’t have to be fluent, but even a basic or intermediate knowledge will open up new possibilities. It is therefore a good idea to start learning Finnish as soon as you arrive in Finland. You can also opt for Swedish, Finland’s other official language. Related to most other European languages, it may be faster to learn. However, Swedish may not give you as many advantages as knowing Finnish, unless you plan to live in a Swedish-speaking area.

Opiskelijan voi ohjata tutustumaan suomen tai ruotsin kieleen ja suomalaiseen kulttuuriin jo ennen Suomeen saapumista. Näin opiskelijat voivat valmistautua etukäteen Suomen kielimaisemaan: vaikka opiskelu olisi pääosin englanniksi, Suomessa kuulee kaikkein eniten suomea. 

Alla on linkkejä itseopiskelumateriaaleihin, joihin opiskelija voi tutustua ennen opintojen alkamista:

• Itseopiskelumateriaaleja suomen alkeiden opiskeluun 
• Kaikille avoin Finland Studies -verkkokurssi (MOOC) kokoaa yhteen tietoa suomalaisessa korkeakoulussa opiskelemisesta ja tarjoaa näkökulmia suomalaiseen opiskelijaelämään.

Infokirje on myös hyvä paikka tarjota tietoa suomen ja/tai ruotsin opiskelusta omassa korkeakoulussa:

• mitä kursseja korkeakoulu tarjoaa ja milloin niihin ilmoittaudutaan
• millä muilla tavoin korkeakoulu tukee kielen opiskelua (esim. kielikahvilat, kielikummit)
• mille kielitaidon tasolle opinnoissa on mahdollista päästä opintojen aikana.

Korkeakoulu voi myös järjestää kielen ja kulttuurin intensiivikurssin ennen opintojen alkua. Näin tehdään esimerkiksi Oulun yliopistossa, jossa opiskelijat tutustuvat kieleen ja kulttuuriin kickstart-kurssilla.

Kickstart-kurssista varaslähtö suomen kielen ja oululaisen opiskelijaelämän oppimiseen

• Miten kotimaiset kielet näkyvät ja kuuluvat korkeakoulun arjessa?
• Miten niiden käyttöön suhtaudutaan: käytetäänkö englantia automaattisesti vai tiedustellaanko opiskelijalta, haluaako hän harjoitella käyttämään suomea/ruotsia erilaisissa tilanteissa? Esimerkiksi ohjaustilanteissa ohjaaja voi tukea kehittyvää kielitaitoa seuraavin vinkein: Puhu selkeästi ja varmista ymmärtäminen ohjaustilanteessa.

• Kuinka helposti opiskelijat löytävät korkeakoulun kieliopintojen tarjonnan? Kurssien nimet ja kurssikuvaukset on hyvä muotoilla niin, että opiskelija löytää helposti itselleen sopivan kurssin.
• Onko kielikursseille helppo ilmoittautua ja onko kursseilla tilaa? Hyväksi käytännöksi on havaittu esimerkiksi se, että kielikurssit alkavat hieman lukukauden alun jälkeen, jotta uudet opiskelijat ehtivät ilmoittautua niihin helpommin.
• Onko kursseja helppo sijoittaa lukujärjestykseen? Koulutusohjelmien kannattaa tässä tehdä yhteistyötä kieliopintoja tarjoavan yksikön kanssa.

• Orientaatiossa kannustetaan kotimaisten kielten opiskeluun ja annetaan tietoa kielenopiskelumahdollisuuksista.
• Kielitaito ja kieliopinnot otetaan keskusteluun ohjaustilanteissa kieli-HOPS-työkalun avulla niin opintojen alussa kuin myöhemmin opintojen aikana. 
  • Kieli-HOPS-työkalu 

• Kielikurssit sisällytetään opintosuunnitelmaan ja merkitään lukujärjestykseen. Kielenopiskelu on helposti liian kuormittavaa, jos se tapahtuu vain opiskelijan omalla ajalla.
  • S2-kielipolkumalli tukee opiskelijan kielenoppimista

Kielikurssien lisäksi kielitaidon kehittymistä tuetaan muilla tavoilla.

• Kielikummi tukee korkeakouluopiskelijaa 

• Sisältöaineiden opetus tukee ammatillisen kielen oppimista myös kotimaisilla kielillä. Englanninkieliseen opetukseen voi sisällyttää esimerkiksi termien opiskelua myös suomeksi/ruotsiksi. 
  • Opettajalle vinkkejä kielellisesti moninaisen ryhmän opettamiseen
• Työharjoittelu toteutetaan niin, että se tukee myös kielen oppimista. Tällöin englanniksi opiskeleva voi tehdä harjoittelun ainakin osittain suomeksi.
  • Työharjoittelu on myös kieliharjoittelu 

• Orientaatiossa annetaan tietoa korkeakoulun tarjoamista edistyneen tason kielikursseista ja muista kielitaidon kehittämisen tukikeinoista.
• Kielitaito ja kieliopinnot otetaan keskusteluun ohjaustilanteissa kieli-HOPS-työkalun avulla niin opintojen alussa kuin myöhemmin opintojen aikana. 
  • Kieli-HOPS-työkalu

• Työkaluja sisältöaineiden opettajalle S2-taustaisen opiskelijan huomioimiseen
• Työharjoittelu on myös kieliharjoittelu

• Kielikurssien lisäksi hyviä tukitoimia ovat S2- ja kirjoitusklinikat, erilaiset kielityöpajat sekä mentoritoiminta.
  • Kielityöpajojen järjestämiseen voidaan soveltaa työyhteisöille kehitettyä kielityöpajamallia.

Edistynyt suomenoppija hyötyy myös itseopiskelumateriaaleista. Edistyneelle sopivia materiaaleja ovat esimerkiksi

• Opiskele tekstitaitoja -kokonaisuus
• Akateeminen fraasipankki (tulossa syksyllä 2024)
• Lisää materiaaleja löytyy itseopiskelumateriaalihausta.