Työ- ja kieliharjoittelussa vaadittava kielitaito
Työharjoittelupaikalla olisi hyvä pohtia etukäteen harjoittelussa eteen tulevia viestintätilanteita ja niissä tarvittavaa kielitaitoa. Vaadittavaa kielitaitoa olisi hyvä verrata harjoittelupaikkaan tulevan opiskelijan kielitaitoon niin, että viestintätilanteita voidaan suunnitella etukäteen:
Onko opiskelijan kielitaito vielä sillä tasolla, että hän tarvitsee harjoitteluparin tai kielimentorin? Millaisista työtehtävistä opiskelija selviää itsenäisesti? Millaisista tehtävistä hän selviää, jos saa tukea? Entä millaisista tehtävistä hän ei vielä selviä eikä tarvitsekaan selvitä?
Jos työyhteisö on monikielinen, on hyvä kirjata etukäteen ylös myös sitä, mitä kieliä työpaikalla käytetään ja missä tilanteissa. Mitä kieliä käytetään työpaikan kokouksissa, asiakastapaamisissa, suunnittelupalavereissa, neuvotteluissa, koulutuksissa ja ohjeistuksissa? Millaista kielitaitotasoa noissa tilanteissa opiskelijalta vaaditaan? Voiko tilanteisiin osallistua niin, että opiskelija saa tilanteissa kielitukea joltakulta suomea hyvin puhuvalta? Entä millaisia tekstejä työpaikalla käsitellään, tuotetaan tai luetaan? Mitä kieltä noissa teksteissä käytetään ja mikä on työntekijän osuus niiden kirjoittamisessa? Riittääkö, että pystyy lukemaan työpaikan tekstejä vai kuuluuko työtehtäviin myös tekstien tuottamista? Korkeakoulutuksen ammatilliset suomi toisena kielenä -viitekehykset avaavat kielitaidon merkitystä viidellä eri alalla. Kuvauksia voidaan hyödyntää näiden alojen koulutuksessa, mutta niitä voidaan myös käyttää mallina, kun pohditaan muiden alojen ammatillisia kielitaitotarpeita.