Portaista ensimmäinen on idean herättelyn askel. Tälle askelmalle sijoittuvalle työyhteisölle on tyypillistä jokin tai useampi näistä kuvauksista:

• Työyhteisö on aiemmin ollut suomenkielinen, ja työyhteisöön on rekrytoitu tai aiotaan rekrytoida ensimmäistä kertaa kansainvälisiä osaajia.
• Työyhteisössä on työntekijöitä eri kielitaustoista, mutta kielistä ei ole käyty tietoista keskustelua.
• Monikielisessä työyhteisössä kieliasiat ovat synnyttäneet jännitteitä tai epäselvyyksiä, ja on herännyt halu ottaa ne puheeksi.
• Työyhteisössä on päädytty käyttämään vain englantia.
• Työyhteisössä ei tueta kotimaisten kielten oppimista, vaan kielenoppimisen katsotaan tapahtuvan vapaa-ajalla tai kielikursseilla.

Idean herättelyn asteella aletaan hahmottaa työyhteisön kielellisiä haasteita ja toiveita. Kielitietoisuuteen voidaan perehtyä esimerkiksi kutsumalla asiantuntija kertomaan, mitä kielitietoisuus on ja miten se tukee työhyvinvointia.

Tällä askelmalla oleva työyhteisö voi tutustua työpaikkojen erilaisiin kieliratkaisuihin sekä näkökulmia antaviin inspiraatiotarinoihin Kielibuustin sivuilla.

Keskeistä yhteisen sopimisen askeleelle on työyhteisön kielistä ja niihin liittyvistä haasteista ja toiveista keskusteleminen. Jo idean herättelyn askeleella kielistä on saatettu puhua, mutta vain sattumanvaraisesti muiden keskusteluiden lomassa. Yhteisen sopimisen askeleella kielistä keskustelu on tietoisempaa.

Yhteisen sopimisen askeleella konkreettisia tekoja voisivat olla esimerkiksi seuraavat:

• Otetaan kielet puheeksi: mitkä tilanteet ovat kielellisesti kuormittavia kullekin ja miksi. Miten kuormittavuutta voitaisiin vähentää?    
• Kartoitetaan, millaisia toiveita työyhteisön jäsenillä olisi. Kuka haluaisi käyttää työarjessa enemmän suomea ja oppia näin lisää, kuka taas haluaisi parantaa ammatillista englannin kielen taitoaan, jotta osallistuminen englanninkielisiin tilanteisiin ei jännittäisi?  
• Keskustellaan monikielisyydestä ja siitä, voisiko joissain tilanteissa eri kieliä käyttää rinnakkain tarpeen mukaan.   
• Sovitaan, että varataan kielen harjoittelulle tilaa arjesta: puhutaan esimerkiksi kerran viikossa lounaalla tai kahvitauolla ainoastaan suomea. 
• Tehdään arkea helpottavia, vapaaehtoisuuteen perustuvia kielisopimuksia. 

Keskustelun tukena voidaan hyödyntää esimerkiksi seuraavia malleja: 

• Kielitietoisen työyhteisön portaat 
• Kielenkäyttäjäprofiilit 
• Työyhteisön kielikeskustelut

Pienten tekojen askeleella työyhteisön monikielisyys tiedostetaan ja sitä pidetään esillä sovittujen käytänteiden kautta. Käytänteet ovat työyhteisön yhteisiä.

Mahdollisia käytänteitä voivat olla esimerkiksi:

• Sovitaan ja kirjataan ylös, mitä kieliä käytetään missäkin tilanteissa.   
• Sovitaan kokouksen alussa, millä tavalla kieliä käytetään.   
• Tervehditään ja vaihdetaan kuulumiset suomeksi ennen englanninkielistä työskentelyä.   
• Sovitaan, että tietyt iltapäiväkahvit tai lounas pidetään suomeksi.   
• Tulostetaan Fraaseja ja vinkkejä monikieliseen kahvihuoneeseen -vihko työpaikan kahvipöytään. 
• Tehdään suomen kieli näkyväksi työpaikalla esimerkiksi nimeämällä keskeisiä paikkoja ja esineitä lapuilla (esim. neuvotteluhuone tai neukkari, B-siipi, laturi, kaukosäädin).   
• Varataan yksi ilmoitustaulu kielikysymyksille – kuka tahansa voi kysyä ja se, joka ehtii, vastaa kysymykseen.
• Otetaan käyttöön taskuvihkomenetelmä.

Suomen opiskelun konkreettinen näkyminen työpaikalla tekee siitä luontevan osan työyhteisön arkea.

Kun ajatellaan resursseja, nämä pienet teot eivät ole kalliita. Ne ovat kuitenkin arvokkaita tietoisuuden ja kielitaitojen huomioimisen tapoja. Niiden kautta vähäisenkin suomen kielen taidon voi ottaa käyttöön työyhteisön arjessa, ja suomen kielen ovea pidetään auki.

Rakenteellisen tuen askeleella oleva työyhteisö tukee työntekijöiden suomen oppimista systemaattisesti ja pitkäjänteisesti. Yksilön kielenoppimiseen resursoidaan, ja työntekijän on mahdollista opiskella suomea työajalla.

Rakenteellisen tuen askeleelle sopivia tekoja voivat olla esimerkiksi seuraavat:

• Kielenoppimisen ei oleteta tapahtuvan pelkästään ulkopuolisella kielikurssilla vaan sitä tuetaan myös työpaikalla.
• Suomenkielisiä työntekijöitä koulutetaan kielitukena toimimiseen.  Kielenoppijalle nimetään kielimentori.   
• Kielitietoisuus huomioidaan perehdytyksessä.
• Työntekijän kielitavoitteista puhutaan säännöllisesti kehityskeskusteluissa ja laaditaan kielenoppimissuunnitelma.
• Kielitavoitteiden toteutumista seurataan.
• Kielenoppijalle tarjotaan räätälöityä kielikoulutusta.
• Työpaikan suullinen ja kirjallinen viestintä pyritään pitämään selkeänä ja ymmärrettävänä, tarpeen mukaan käytetään esim. selkokieltä.
• Työtehtävien todelliset kielivaatimukset kartoitetaan, ja tämä otetaan huomioon rekrytoinnissa ja työtehtävien jakamisessa.
• Työntekijät jakavat toisilleen kielenoppimista tukevia käytänteitä.

Läpäisevien käytänteiden askeleella on työyhteisö, jossa on käytössä monipuolisesti yhdessä sovittuja kielenkäyttöön liittyviä käytänteitä ja jossa nämä käytänteet on dokumentoitu kaikkien saataville. Tavoitteellisuus ei koske vain kielenoppijaa vaan koko työyhteisöä. Kielistä käytyjen keskusteluiden pohjalta on tehty kielistrategia, joka on vapaasti luettavissa verkkosivuilla.

Läpäisevien käytänteiden askeleelle keskeistä on, että työntekijöiden kaikki kielitaidot tunnistetaan ja niitä hyödynnetään. Kielitaidoista voidaan myös palkita esimerkiksi kielilisillä. Kielten merkitys työhyvinvoinnin kannalta huomioidaan ja tunnustetaan. Työyhteisö myös tukee voimakkaasti kielenoppijoiden kielitaidon kehitystä.

Tällä askeleella olevassa työyhteisössä on ymmärretty se, että kielitietoisen toimintakulttuurin saavuttaminen vaatii taloudellisia ja ajallisia resursseja. Johdon tuella hyvistä käytänteistä pidetään kiinni ja taataan tarvittavat resurssit.

Komppa, Johanna 2023. Kielitietoiseksi työyhteisöksi: tiedostamista, oppimisen mahdollisuuksia ja resursseja. Työelämän tutkimus 21 (3), 475–493. https://doi.org/10.37455/tt.129334.