Työelämän monimuotoisuutta koskevassa keskustelussa on puhuttu monimuotoisuudesta paljon voimavarana, joka lisää innovatiivisuutta ja sitä kautta yrityksen tai organisaation tuloksellisuutta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suunnittelija Sanna Nykänen muistuttaa, että tämän lisäksi kansainvälisten osaajien palkkaaminen on yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokysymys.

– Tutkimuksista tiedetään, että maahanmuuttaneet ovat hyvin kouluttautuneita, työkykyisiä ja työhaluisia. Tarjotaan kaikille mahdollisuus osallistua työhön ja yhteiskuntaan.

Monikielisyyttä työpaikoille

Rekrytointiprosessissa on tärkeää pohtia, millaista kielitaitoa työssä tarvitaan. Kielitietoiselle työskentelylle täytyy luoda puitteet yhdessä ja se vaatii hyvää johtamista.

– Miten tämän tehtävän voisi toteuttaa monikielisesti? Tarvitaanko tässä oikeasti äidinkielen tasoista suomen kieltä, voisiko tehtävän tehdä jotenkin toisin? Ajatusta voi varmasti soveltaa monellakin alalla, Nykänen sanoo.

Monikielisyys tarkoittaa työarjessa esimerkiksi sitä, että kokouksissa käytetään suomea ja englantia. Monilla työpaikoilla saatetaan joka tapauksessa vaatia tiettyä osaamistasoa esimerkiksi englannin kielen osalta, joten miksei työpaikalla voitaisi käyttää vaadittuja kieliä, Nykänen huomauttaa. Kun rekrytoidaan suomen kielen oppija, antaa työnantaja tälle mahdollisuuden tulla kehittämään kielitaitoa myös työpaikalle.

– Kielen oppiminen ei tapahdu tyhjiössä.

Keinoja rekrytointiin

Vaikka työnantajalla olisi tarvetta ja halua palkata kansainvälinen osaaja, ei aina ole tarvittavaa tietotaitoa rekrytointiin. Muun muassa THL on julkaissut sivustollaan kielitietoiseen työskentelyyn liittyviä suosituksia, joita voi käyttää hyödyksi.

Anonyymia rekrytointia voidaan käyttää keinona asettaa hakijat samalle viivalle taustasta riippumatta. Joissain tapauksissa työ- ja opiskeluhistoriasta voi olla pääteltävissä, mikä on esimerkiksi hakijan kielitaito. 

Nykänen kertoo, että THL:n hankkeessa käytettiin projektitutkijoiden rekrytoinnissa ansioluettelon ja työhakemuksen anonymisoinnin sijaan anonyymiä osaamisnäytettä. Kirjoitustehtävässä hakija pystyi osoittamaan osaamisensa ja esittelemään ideoitaan tutkimukselle.

Monikielisesti ja eri kanavissa toteutettu rekrytointiviestintä varmistaa sen, että rekrytointi tavoittaa erilaiset hakijat. Myös kuvaviestinnän tasolla voidaan houkutella kansainvälisiä osaajia: millaisia ihmisiä kuvissa näkyy ja millaisen kuvan se antaa työpaikasta?

Haastatellut ja kirjoittanut Lyyra Virtanen.