Kielistrategiassa voi käsitellä esimerkiksi seuraavia asioita:

• Mitkä ovat organisaatiomme viralliset työkielet? Miten organisaatiomme huomioi kielet viestinnässä?
• Mitkä ovat organisaatiossa epävirallisesti käytetyt kielet? Miten huomioimme ne viestinnässä?
• Mitä kieliä organisaation asiakkaat ja sidosryhmät käyttävät? Miten huomioimme ne viestinnässä ja markkinoinnissa?
• Miten suhtaudumme työpaikalla kielten rinnakkaiseen käyttöön?
• Miten suhtaudumme työpaikalla kielenoppimiseen ja miten tuemme kielenoppimista?
• Millaisiin arvoihin haluamme organisaationa sitoutua? Työyhteisön monimuotoisuuden tukemiseen? Inkluusion tukemiseen? Osallisuuden kokemuksen vahvistamiseen? Kielenoppimisen tukemiseen?
• Miten seuraamme ja arvioimme kielistrategian toteutumista?
• Miten osallistamme organisaation työntekijät strategian toimeenpanoon?
• Miten päivitämme kielistrategiaa?
• Miten tiedotamme kielistrategiasta?

Laatikaa kielistrategian liitteeksi tarkempi suunnitelma tai toimeenpano-ohjelma, jossa käsitellään sitä, miten strategian periaatteita toteutetaan käytännössä. Hyödyntäkää kielistrategiaa myös perehdytyksessä, jolloin kielten käyttöön liittyvät kysymykset ja tarjolla oleva tuki ovat esillä jo työsuhteen alussa.

• Kuvaa yhdistyksen kielikäytänteitä ja tavoitteita siitä, millainen työyhteisö Familia haluaa olla.
• Nostaa eksplisiittisesti esiin kielitaidon vaikutuksen työnjakoon ja työhyvinvointiin.
• Korostaa työyhteisön roolia kielenoppimisen tukijana, osallisuuden kokemuksen vahvistajana ja turvallisen tilan luojana.
• Esimerkkilainaus: "Koska suomi on asiakirjojen virallinen kieli, kannustamme tiimiämme oppimaan, harjoittelemaan ja kuuntelemaan suomea työaikana."

(Familia ry:n kielistrategia 2022)

• Tavoitteena laaja-alaisen ja moninaisen työyhteisön osaamisen tukeminen sekä yliopiston kansallisen ja kansainvälisen vaikuttavuuden vahvistaminen.
• Määrittää, että yliopiston tulee järjestää vakituiseen tehtävään palkatuille kansainvälisille työntekijöille tanskan kielen opetusta työajalla.
• Opetusta sisältäviin tehtäviin nimitetyiltä työntekijöiltä odotetaan, että he saavuttavat 3–6 vuodessa sellaisen tanskan kielen taidon, että he pystyvät jollakin panoksella osallistumaan opetukseen.
• Esimerkkilainaus: "[...] international staff in fixed-term positions must be encouraged to learn Danish with regard to improving their career opportunities in Denmark and enhancing their integration at the workplace and in Danish society." 

(UCPH language policy)

Kielistrategialla tarkoitetaan kielellisiä linjauksia siitä, mitä kieliä organisaatiossa puhutaan ja millaisissa tilanteissa, ja siitä, miten organisaatio suhtautuu kielenoppimiseen, monikielisyyteen ja eri kielten rinnakkaiseen käyttöön. Kielistrategia kertoo omalta osaltaan myös yrityksen arvoista, tavoitteista ja toimintatavoista.

Usein kielistrategiat kannustavat inklusiiviseen kielenkäyttöön eli sellaiseen vuorovaikutukseen, jossa kaikki voivat osallistua keskusteluun puutteellisesta kielitaidosta tai kielitaitotasojen erilaisuudesta huolimatta. Inklusiivisuutta korostava kielistrategia kannustaa lähestymään vuorovaikutustilanteita avoimesti osallistujien erilaisuutta, erilaisia puhetyylejä ja kielitaitoja kunnioittaen.

Kielistrategiassa käsitellään ainakin työyhteisön pääasiallista työkieltä tai työkieliä, mutta on hyvä tehdä näkyväksi myös muita yhteisössä puhuttuja kieliä. Monikielisyyden näkyväksi tekeminen voi auttaa kansainvälistä työntekijää integroitumaan työyhteisöön paremmin. Jos kielistrategiassa huomioidaan myös kansainvälisen työntekijän mahdollisuus oppia suomen kieltä, kielistrategia tukee työhön sitoutumisen ohella myös kokonaisvaltaisempaa yhteiskuntaan integroitumista.

Organisaation moninaisuus ja monikielisyys nähdään usein arvona, josta halutaan pitää kiinni, sillä yksikielisyydessä, olipa valittu kieli sitten englanti tai suomi, on haittapuolia. Tiukka pysyttäytyminen yhdessä kielessä tuottaa helposti eriarvoisuutta, ulkopuolisuuden tunnetta ja kokemusta ammatillisesta riittämättömyydestä. Lisäksi vain yhden kielen käyttäminen voi kaventaa ajattelua ja luovaa ongelmanratkaisua.

Monikielisten toimintatapojen luominen ei kuitenkaan tapahdu käden käänteessä, vaan se vaatii suunnittelua ja yhteistyötä. Kielistrategian etuna on, että se tukee monikielisten käytänteiden kehittämistä rakenteellisesti eikä käytänteiden toteutuminen jää näin pelkästään yksittäisten työntekijöiden harteille.

Kielistrategian laatiminen vaatii käytännössä yhteisiä keskusteluja työssä käytetyistä kielistä ja pohdintaa siitä, miten eri tilanteissa voidaan toimia kaikkien kielitaitoa kunnioittavasti ja vuorovaikutukseen kannustavasti sekä miten kielenoppimista voisi tukea työyhteisön arjessa. Strategia voi olla eräänlainen tiekartta kohti toimivia käytänteitä tai kuvaus niistä käytänteistä, jotka organisaatiossa jo ovat käytössä. Molemmissa tapauksissa kielistrategia on kuitenkin tarpeellinen tuki kielitietoisen toimintakulttuurin luomisessa ja soveltamisessa käytäntöön.

Mitä voimakkaammin johto tukee kielistrategiaa ja kielitietoista toimintakulttuuria, sitä varmemmin toimintatavat saadaan käytäntöön. Kun yhteisön kielistrategia on kirjattu, sitä voidaan hyödyntää myös perehdytyksessä, jolloin kielten käyttöön liittyvät kysymykset ja tarjolla oleva tuki ovat esillä jo perehdytysprosessissa ja työntekijä tietää, miten hän voi kehittää kielitaitojaan osana työyhteisön arkea.

Hyvä kielistrategia ei tietenkään takaa, että toimenpiteet toteutuisivat käytännössä. Kielistrategian liitteeksi onkin hyvä laatia tarkempi suunnitelma tai toimeenpano-ohjelma, jossa käsitellään sitä, miten strategian periaatteita toteutetaan käytännössä eri yksiköissä ja miten työntekijät saavat tietoa kielistrategian olemassaolosta.

Kielistrategiasta ja muista monikielisen työyhteisön työkaluista kerrotaan enemmän Monikielisen työyhteisön oppaassa (Alma Talent 2023).