Työnantajat

Miten suunnitellaan kielitietoinen perehdytys?

Kielitietoisen perehdytyksen suunnittelussa tarkastellaan työpaikan tilanteita kielen näkökulmasta. Tältä pohjalta luodaan käytänteet kieliasioiden huomioimiseen perehdytyksessä ja valmistellaan työyhteisöä ottamaan vastaan kieltä oppiva työntekijä.

Kolme ihmistä pöydän ääressä kannettavien tietokoneiden ja muistikirjojen kanssa. Tarkennettu nainen on kiharatukkainen ja punavalkoisessa paidassa.

Sisältö:

Ohjeet kieltä oppivan uuden työntekijän perehdytyksen suunnitteluun.

Kenelle:

HR, johto, esihenkilöt, perehdyttäjät

Aika:

Varaa lisäaikaa kieliasioiden huomioimiseen perehdytyksen suunnittelussa.

Hyöty:

Auttaa hahmottamaan, millaisia kieleen liittyviä tukitoimia perehdytyksessä tarvitaan.

Työpaikalla tapahtuvat erilaiset ohjaustilanteet, kuten perehdyttäminen tai työharjoittelu, ovat avaintilanteita ammatillisen kielenkehityksen kannalta. Erityisesti tehtävissä, joissa työskentelykieli tulee olemaan suomi, perehdytystilanteet ovat luonteva tilaisuus kielitaidon kehittämiseen. Perehdytystilanteet eivät kuitenkaan automaattisesti kehitä kielitaitoa: jos perehdytettävä ei saa tilaisuuksia osallistua vuorovaikutukseen tai jos kieleen ei kiinnitetä huomiota osana perehdytystä, kielitaito ei välttämättä pääse kehittymään.

Jotta perehdyttäminen palvelisi myös kielenoppimista mahdollisimman hyvin, perehdyttäjän on tärkeää toimia kielitietoisesti. Varmista, että huomioit perehdytyksessä seuraavat vaiheet:

Tunnista kielitaitotarpeet

Kielitaitoisen ohjaamisen ja perehdyttämisen ytimessä on tietoisuus siitä, millaista kieltä työpaikalla ja sen moninaisissa työtehtävissä käytetään ja millaista kielellistä osaamista nämä tilanteen vaativat.
Toimitaanko työssä oman alan ammattilaisten kesken vai kuuluuko työhön vuorovaikutusta asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa? Pitääkö asiakkaita osata esimerkiksi neuvoa ja ohjata? Ovatko vuorovaikutustilanteet ennakoitavissa ja harjoiteltavissa etukäteen vai kuuluuko työhön ennakoimattomia tilanteita?

Tarkista perehdytysmateriaali

Perehdytysmateriaalin kannattaa olla kielellisesti selkeää ja tarjota kielellisiä malleja tilanteisiin, jotka toistuvat työssä usein tai ovat potentiaalisesti haastavia.
Perehdytysmateriaalissa voi olla hyvä välttää metaforia – kun tarkoitetaan organisaation perustaa ja arvoja, ei selkeyden vuoksi kannata puhua kivijalasta.

Arvioi kielitaidon lähtötaso

Työntekijän kielitaitoa on hyödyllistä pyrkiä arvioimaan jo ennen perehdytystä. Paras tilanne on, jos työntekijän kielitaito on jo melko lähellä sitä, mitä työssä vaaditaan.
Työntekijä voi arvioida suomen tai ruotsin taitotasonsa itsearviointityökalulla. Lue lisää kielitaitotesteistä.

Aseta kielitaitotavoitteet

On hyödyllistä määritellä perehdytysjakson kielitavoitteet oppijan kielitaitotason sekä työssä vaadittavan kielitaidon mukaan. Lue lisää kielitaitotasoista A1-C2.
Myös suomea osaaville työkavereille voidaan kirjata kielenoppijan tukemiseen tähtääviä kielitavoitteita.
Tavoitteet eri kielitasoille voivat olla esimerkiksi seuraavia:

A1	tutustuminen tarkkailijan roolissa työpaikan suomenkieliseen viestintäympäristöön
A2	osallistuminen keskusteluun suomeksi rutiininomaisissa tilanteissa
B1	osallistuminen ammatillisiin suomenkielisiin keskusteluihin
B2	monimutkaisempienkin viestintätilanteiden vaivaton seuraaminen ja niihin osallistuminen
C1–C2	viestinnän mukauttaminen vastaanottajan mukaan, kielenoppijan tukena toimiminen

Miten suunnitellaan kielitietoinen perehdytys, elokuu 2024, jonka tekijät ovat Johanna Komppa, Eveliina Korpela, Lari Kotilainen, Salla Kurhila ja Inkeri Lehtimaja, on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä. Materiaali on saatavilla osoitteessa kielibuusti.fi.