Työpaikkojen erilaiset kieliratkaisut
Työkielenä suomi, englanti vai molemmat? Vaihtoehtojen edut ja haitat
Johto ja HR
Tekstin lukeminen noin 10 minuuttia
Herättää tiedostamaan erilaisten kieliratkaisujen vaikutukset työyhteisölle
Toimivaan monikielisyyteen ei voi antaa yhtä kaikille sopivaa mallia – ei edes asiantuntijatyössä. Suomalaisilla työpaikoilla on käytössä ainakin kolme erilaista monikielisen työyhteisön kieliratkaisua, joiden etuja (+) ja ongelmakohtia (–) voit vertailla alla.
Kieliratkaisu A: Puhutaan kaikki englantia
Englanti on suomalaisessa kontekstissa osatuin vieras kieli, joka kuuluu monien työikäisten kielitaitorepertuaariin.
Moni näkee, että englanti on tasa-arvoinen vaihtoehto, sillä sitä käytetään usein yhteisenä kielenä tilanteissa, joissa kukaan osallistujista ei ole ensikielinen englannin puhuja.
Kaikki eivät osaa englantia sujuvasti ja sen käyttö voi olla kuormittavaa. Kielitaidon puute saattaa uhata ammatillista identiteettiä tai etenemismahdollisuuksia.
Uusien ratkaisumallien ideointi on helpointa kunkin omalla äidinkielellä. Ideointi voikin olla vaikeaa, jos tilanteessa työskennellään vain englanniksi.
Vaikka työyhteisön virallinen kieli olisikin englanti, paikallisen kielen osaamattomuus tekee sopeutumisen ja kotoutumisen uuteen maahan vaikeammaksi. Suomea osaamaton saattaa myös törmätä lasikattoon.
Kieliratkaisu B: Puhutaan (ja opitaan) suomea
Suomenkielisille työntekijöille työskentely suomeksi on vähemmän kuormittavaa ja saattaa parantaa työn laatua.
Kun suomi on työpaikan pääkieli, myös ulkoinen viestintä on luontevaa tehdä suomeksi.
Suomea toisena kielenä puhuvalle avautuu mahdollisuus kehittää suomen kielen taitoaan. Kielitaidon myötä myös mahdollisuudet edetä uralla Suomessa parantuvat.
Moni kokee, ettei pysty toimimaan pätevänä oman alansa ammattilaisena puutteellisella kielitaidolla ja että osaaminen ei aina pääse esiin suomeksi.
Suomenoppijan näkökulmasta suomen puhuminen ja kuunteleminen voi uuvuttaa, ja lisäksi uudella kielellä työskentely voi viedä enemmän aikaa kuin vahvimmalla kielellä työskentely veisi.
Kieliratkaisu C: Toimitaan monikielisesti
Joissakin työpaikoissa vaihdetaan kieltä joustavasti tilanteen ja puhujien mukaan. Puhutaan yhtäältä rinnakkaiskielisyydestä eli siitä, että kommunikaatio tapahtuu rinnakkaisesti kahdella tai useammalla kielellä, tai toisaalta reseptiivisestä monikielisyydestä eli siitä, että kukin käyttää puhuessaan yhteisistä kielistä itselleen vahvinta.
Kukin voi käyttää omaa äidinkieltään tai vaihtoehdoista itselleen vahvinta kieltä.
Työpaikan dokumenttien kääntäminen eri kielille johtaa usein siihen, että turha jaarittelu ja jargon alkavat jäädä pois kuin itsestään. Selkeämmästä viestinnästä hyötyy koko työyhteisö.
Reseptiivinen monikielisyys edellyttää, että puhujat hallitsevat ainakin passiivisesti toistensa vahvoja kieliä. Lisäksi puhujien olisi hyvä tuntea toistensa kielitaidot sekä mahdolliset kielenoppimistavoitteet.
Käytännössä rinnakkaiskielisyyteen liittyy haasteita aina resurssiongelmista (kaikkien tekstien kääntäminen on kallista) asenneongelmiin (eri kielten sekoittamista saatetaan pitää hankalana).
Kotilainen, Lari, Kurhila, Salla & Lehtimaja, Inkeri 2022. Monikielinen työpaikka - tehokkuuden, vaivattomuuden vai kielenoppimisen ehdoilla? Kielikello 1/2022. https://kielikello.fi/monikielinen-ty%c3%b6paikka/.
Tutustu myös
Kielitietoisen työyhteisön portaat
Malli kielitietoisten käytänteiden suunnittelun pohjaksi.
Varaa aikaa malliin tutustumiseen ja työyhteisölähtöiseen kehittämiseen.
Auttaa asettamaan tavoitteita ja hahmottamaan tarvittavia resursseja.
Kielenkäyttäjäprofiilit
Malli kielikysymyksiin liittyvien tarpeiden ja tunteiden hahmottamiseen.
Malliin tutustuminen noin 15 minuuttia.
Herättää tiedostamaan työyhteisön erilaisten kielenkäyttäjien toiveita ja tilanteita.
Kielistrategia
Ohjeet organisaation kielistrategian laatimiseksi ja esimerkkejä erilaisista kielistrategioista
Strategian laadinta, toimeenpano ja seuranta
Tekee näkyväksi organisaation tavoitteet ja luo pohjan toimenpiteille.
Työyhteisön kielikeskustelut
Keskustelupohjat työyhteisön kielikeskustelujen tueksi
Suunnittelu ja esim. 1–1,5 h keskustelu
Työyhteisön tietoisuus kieliasioista kasvaa ja se sitoutuu kielikäytänteiden kehittämiseen
©2024 Johanna Komppa, Eveliina Korpela, Lari Kotilainen, Salla Kurhila ja Inkeri Lehtimaja
Työpaikkojen erilaiset kieliratkaisut, elokuu 2024, jonka tekijät ovat Johanna Komppa, Eveliina Korpela, Lari Kotilainen, Salla Kurhila ja Inkeri Lehtimaja, on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä. Materiaali on saatavilla osoitteessa kielibuusti.fi.