Virtuaaliset tehtävät kielitaidon pohtimisen tukena

Kehittelimme opintojakson Canvas-työtilaan tehtäviä, jotka opiskelijoiden tuli tehdä opintojakson aikana. Niistä ei tullut lisäopintopisteitä, vaan annoimme ymmärtää, että tehtävät kuuluvat kiinteänä osana opintojaksoon.

Ensimmäisessä tehtävässä, joka tehtiin ennen kahvilatyöskentelyn alkua, opiskelijoilta kyseltiin melko yleisesti aiemmista suomen opinnoista sekä siitä, missä he käyttävät suomea, mitkä asiat sujuvat hyvin ja mitkä tilanteet ovat vastaavasti haastavia. Kaikki kahdeksan opiskelijaa vastasivat kysymyksiin suomeksi tai englanniksi. Vaikutti siltä, että mitä vähemmän opiskelija osasi suomea, sitä huonompaa omaatuntoa hän siitä poti. Nämäkin opiskelijat kuitenkin tuntuivat reflektoivan asiaa mielellään.

Toinen tehtävä tehtiin kahvilatyöskentelyn aikana. Opiskelijoiden tuli kerätä 3–5 sanaa tai lausetta, jotka he kuulivat asiakaspalvelutyössä, ja siirtää ne yhteiselle Padlet-sivulle. Kaikkien tuli käydä lukemassa muiden sanat ja käyttää niitä omassa työskentelyssään. Tätä emme tosin mitenkään valvoneet, joten käyttö jäi opiskelijoiden oman aktiivisuuden varaan.

Kolmannessa tehtävässä, joka tehtiin kahvilatyöskentelyn jälkeen, kyseltiin muun muassa, mitkä asiat olivat kielen osalta sujuneet hyvin tai huonosti ja mistä opiskelijat olivat erityisen ylpeitä. Vastaukset olivat liikuttavia: ne, jotka osasivat suomea vasta hyvin vähän, kertoivat olleensa ylpeitä siitä, että olivat silti käyttäneet suomea edes jonkin verran. Tosin yksi opiskelija kertoi – melko auttavalla suomen kielellään – ettei ollut oppinut mitään, koska jo osasi suomea niin hyvin! Yksi totesi, että joillekin suomalaisille asiakkaille oli selvästikin helpompaa, jos heitä esimerkiksi tervehti ensin suomeksi, vaikka sitten vaihtoikin englantiin.

Palautteen avulla kohti toimijuutta

Annoimme henkilökohtaista, erittäin kannustavaa palautetta jokaisesta tehtävästä. Korostimme, että suomea voi kyllä käyttää, vaikkei sitä vielä niin paljon osaisikaan. Tämä selvästi rohkaisikin monia puhumaan suomea asiakaspalvelussa. Pidämme tärkeänä sitä, että opiskelijat ylipäätänsä pohtivat kielitaitonsa etenemistä ja sen merkitystä sekä opiskeluaikana että valmistumisen jälkeen. Tavoitimme mielestämme myös Kielibuustin ajatuksen opiskelijan omasta toimijuudesta ja kielipolusta tarjoamalla mahdollisuuden pohtia niitä. Tuntui jopa siltä, että vaikka kaikki pitivät suomen kielen oppimista erittäin tärkeänä, jos haluaa sijoittua Suomen työmarkkinoille, he olivat hiukan luovuttaneet kielen opiskelun ja harjoittelun suhteen. Tästä päättelemme, että opiskelijat ja kaikki muutkin suomenoppijat tarvitsevat pientä, jatkuvaa ”tökkimistä” kielen käyttämisen suhteen.

Kielitietoisuus osaksi opintoja

Pidämme tämän pienen pilottimme tuloksia lupaavina ja nyt pohdimme, miten saisimme vastaavanlaisia tehtäviä ujutettua muihinkin opintojaksoihin ilman, että ne kuormittavat liikaa jo muutenkin täystyöllistettyjä substanssilehtoreita. On joka tapauksessa selvää, että opiskelijoita ei yksinkertaisesti saa jättää pelkästään sen varaan, että he oppisivat suomea vain S2-opintojaksoilla. Sekä heidän oman toimijuutensa että substanssilehtoreiden kielitietoisuuden herättäminen olisi erittäin tärkeää, jotta kansainväliset opiskelijat pystyisivät hyödyntämään 3,5 vuoden opiskeluajan ja käyttämään suomea aina kuin mahdollista. Haluammehan kaikki, ettei työelämään sijoittuminen jäisi ainakaan kielitaidosta kiinni!

Jos haluat lukea asiasta lisää, käy Laurea Journalin sivuilla: Kaikki laurealaiset mukaan kehittämään kv-opiskelijoista suomen kielen taitajia | Laurea Journal