Mannertenvälistä vloggausta ja bloggausta Torontossa ja Helsingissä

Projektin keskeisenä ajatuksena oli yhdistää Toronton yliopiston (Kanada) ja Helsingin Taideyliopiston (Suomi) samantasoiset suomen kielen opiskelijat oppimaan kieltä yhdessä sulautuvan oppimisen (blended learning, ks. mm. Smith 2014; Neumeier 2005) viitekehyksessä.  Sulautuvan oppimisen soveltaminen tarkoitti projektissamme sitä, että luokissa tapahtuva opetus ja oppiminen sekä virtuaalisessa oppimisympäristössä toteutetut oppimissisällöt sulautettiin yhteisiksi kokonaisuuksiksi. Samassa vaiheessa suomen kielen opintojaan olevat opiskelijat opiskelivat ja oppivat yhdessä virtuaalisesti bloggaamalla ja vloggaamalla, eli kuvaamalla lyhyitä videoita eli vlogeja jokapäiväisestä elämästään, sekä keskustelemalla näistä blogeista ja vlogeista.

Fokus kommunikaatioon – mitä haluan ja osaan jakaa muiden kanssa?

Opiskelijat tarvitsevat mahdollisuuksia harjoitella kieltä monenlaisissa erilaisissa autenttisissa kommunikaatiotilanteissa. Projektimme tarjosi mahdollisuuden kommunikoida monipuolisesti; kielen oppimisen tavoitteena oli käyttää suomen kieltä rohkeasti heti opintojen alusta lähtien bloggaamalla ja vloggaamalla. Samalla blogit ja vlogit olivat ainoa yhteys kurssien välillä, eli niiden kautta opiskelijat pääsivät tutustumaan toistensa arkeen ja elämään.

Projektissa opiskelijat bloggasivat ja vloggasivat kurssin opetussuunnitelmaan liittyvistä teemoista, mutta tuotokset jaettiin suoraan kanssaopiskelijoille ilman opettajalta saatua palautetta tai korjaamista. Opiskelijayhteisölle kohdistetut tuotokset tarjosivat opiskelijoille yleisön, jossa olikin opettajan lisäksi muita samalla tasolla olevia opiskelijoita. Tästä syystä opiskelijat saivat mahdollisuuden miettiä julkaistujen vlogien ja blogien sisältöä uudesta näkökulmasta: Mitä haluan jakaa kurssikavereille? Mikä kiinnostaa muita? Millaista kielenaineista kurssikaverini ymmärtävät?

Sulautuvan oppimisen periaatteiden myötä fokus siirtyi vain opettajaa varten tuotettujen kurssitehtävien sijaan oikeaan, autenttiseen, opiskelijoiden omantasoiseen kommunikaatioon. Opiskelijat rohkaistuivat käyttämään suomeaan, koska yhteisön palaute antoi uskoa, että kielitaito riittää.

Toisten opiskelijoiden blogien lukeminen kannusti yrittämään enemmän ja blogit toimivat oman kielitaidon peilinä. Blogit, niiden lukeminen ja niistä yhdessä keskusteleminen vähensivät virheiden pelkoa, ja opiskelijat kokivat, että oppivat toisiltaan kieltä, kulttuuria ja – mikä ehkä tärkeintä – onnistuivat luomaan suomeksi bloggaamalla aitoja yhteyksiä kanssaopiskelijoihin virtuaalisesti mannerten välillä.

Antoisa opettajien välinen pedagoginen yhteistyö

Mannertenvälinen pedagogiikka tarkoitti myös tiivistä opettajien välistä pedagogista yhteistyötä. Onnekasta oli, että vaikka emme tunteneet toisiamme ennen projektin alkua, meidän yhteistyömme sujui hyvin. Aikaero, erilaiset opiskelijaryhmät ja opetussuunnitelmat toivat mukanaan yllättäviäkin haasteita, mutta kahden kokeneen opettajan mukaan tuomat erilaiset vahvuusalueet, pedagogisen vastuun jakaminen, yhteinen ideointi, yhdessä tekeminen ja kollegiaalisuus auttoivat eteenpäin. Yhteiset keskustelut ja ongelmanratkaisut auttoivat painottamaan onnistumisia.

Koimme pedagogisena onnistumisena juuri kommunikaatioon keskittymisen, koska se siirsi fokuksen pois kieliopista ja sen oppimisesta. Kieltä ei projektin tehtävissä analysoitu kieliopin termien ja käsitteiden vaan käyttämisen ja ymmärtämisen kautta. Oikeakielisyys ja virheetön kielenkäyttö ei ollut opiskelijoiden tuotosten keskiössä.

Pohdimme projektissa myös netin käyttöä ja esimerkiksi käännösohjelmien roolia oppimisprosessissa. Projektin lopun jälkeiset opiskelijahaastattelut avasivat opiskelijoiden oppimispolkuja nettimaailmassa ja paljastivat, että monet osasivat hyödyntää taitavasti erilaisia apuvälineitä oppimisensa tukena. Toisaalta opiskelijat myös saivat projektin aikana oppia ja harjoitella monia hyödyllisiä 2000-luvun taitoja, kuten esimerkiksi tietotekniikan taitoja, yhteistyötaitoja, luovuutta ja innovointia. Myös opiskelijoiden metakognitiiviset taidot, eli tietoisuus omasta suomen kielen oppimisesta, kehittyivät reflektiivisten harjoitusten kautta (ks. mm. Garrison 2011).

Hanketta koordinoi Toronton yliopisto ja projekti sai Opetushallituksen tukea yliopistojen väliseen suomen kielen ja kulttuurin yhteistyöhankkeeseen.

Projektin nettisivut: blogataanjavlogataan.wordpress.com

Lähteet

Smith, Vivian (2014): “What is Blended Learning?” University Affairs, Universities Canada. http://www.universityaffairs.ca/features/feature-article/blended-learning/.

Garrison, D. Randy (2011): E-learning in the 21st century: A framework for research and practice. London, UK: Routledge/Falmer.

Neumeier, Petra (2005): A closer look at blended learning – parameters for designing a blended learning environment for language teaching and learning. ReCall, Volume 17, Issue 2, 163–178.  https://doi.org/10.1017/S0958344005000224

Missä asun on hyvin vanha, ja oli naisten asuinpaikka. Tämä kuva on kesältä, mutta mielestäni se on paras. Kotini katu on äänekäs ja kiireinen. Monet opiskelijat.

Keittiössä

Suomessa astiat kuivuvat kaapissa.
In Finland, dishes dry in the cupboard.

dishes: astiat
to dry: kuivua
cupboard: kaappi

How efficient!