Liikkuvuuspolitiikka ja sen kuvaustarpeet

“An internationally mobile student is an individual who has physically crossed an international border between two countries with the objective to participate in educational activities in a destination country, where the destination country is different from his or her country of origin.”

Määritelmä on otettu yllä mainitusta Migration data -portaalista, jossa viitataan Unescon Tilastoinstituutin sanastoon. Liikkuvuuspolitiikan kontekstissa tällaisia käsitteitä ja termejä tarvitaan. Alkuperäinen englanninkielinen ilmaus internationally mobile student kääntyy kuitenkin huonosti suomeksi, ja varmaan ainakin osittain siksi suomeen on vakiintunut melko yleiseen käyttöön termi kansainvälinen opiskelija (jonka vastinetta international student käytetään myös englanniksi).

Eikö suomalainen voi olla kansainvälinen?

Korkeakouluhallinnossa ja liikkuvuuspolitiikan toimijoiden keskinäisessä kielenkäytössä kansainvälinen opiskelija -termi on käypä ja toimiva, mutta liikkuvuushallinnon ulkopuolella se saattaa synnyttää vääriä mielikuvia. Eikö suomalaisen koulutuspolitiikan keskeisiä tavoitteita ole juuri kansainvälisyys? Miksi kansainvälisiä ovat vain ne opiskelijat, jotka ovat tulleet Suomeen Suomen ulkopuolelta?  

Tässä merkityksessä kansainvälinen on levinnyt myös laajemmalle: puhutaan kansainvälisistä asiantuntijoista, osaajista. Kansainvälisen osaajan määrittelee Talent Boost -toimenpideohjelman yhteydessä myös työ- ja elinkeinoministeriö: kansainvälisiksi osaajiksi luetaan niin ikään paluumuuttajat. TEMin mukaan “[m]aahantulon syyllä ei ole merkitystä, vaan osaaminen ratkaisee”.    

Liikkuvuuspoliittisen kielenkäytön ulkopuolella termi saattaa kuitenkin synnyttää vääriä mielikuvia: kuinka moni Suomessa syntynyt ja Suomessa uransa aloittanut tieteentekijä tekee työtään kielellis-kulttuurisesti vakuumissa – olematta siis kansainvälinen?    

Kansainväliset osaajat kotimaisten kielten taitajiksi

Kansainväliset osaajat esiintyy myös Kielibuustin nimessä. Kun Buustia pantiin pystyyn, asiaa mietittiin yhdessä aika pitkään. Ei ehkä paras mahdollinen termi, mutta parempaakaan ei sillä hetkellä keksitty. Suomen ulkopuolelta Suomeen tulleet osaajat? Maahanmuuttajaosaajat? Kotimaisia kieliä taitamattomat osaajat? Liian pitkiä ja hankalia, vaikka eivät synnytäkään – ainakaan samoja – vääriä mielikuvia.  

Nimeämisen ongelma

S2-alalla termejä on jouduttu miettimään ennenkin. Miten viitataan niihin, jotka eivät puhu suomea äidinkielenään? Toiset termit ovat ilman muuta huonompia kuin toiset, mutta yhtä tärkeää kuin miettiä itse termejä on miettiä sitä, missä tilanteessa termiä ja ihmisen kielellis-sosiaalista lokerointia ylipäätään tarvitaan.  

Nimet ja termit ovat harvoin täysin aukottomia; hyviä tarkoitusperiä odotetaan niin termittäjiltä kuin termien tulkitsijoiltakin. Ehkä voisi ajatella niin, että Kielibuustissa halutaan kotimaisten kielten taitajiksi kaikki kansainväliset osaajat, myös ne, jotka eivät vielä ole.