Kielituetun työharjoittelun lähtökohtia

Hoiva- ja hoitotyö on perusluonteeltaan kielellistä, jolloin kielitaito nivoutuu osaksi ammattitaitoa ja ammatillista uskottavuutta. Ammatillisen kielitaidon kehittämisen tulisi siksi olla alan työharjoittelussa varsin keskeisessä roolissa, mutta usein ohjauksessa suurimman roolin saavat substanssiin liittyvät tavoitteet ja kielitaidon kehitys jää liian vähälle huomiolle. Halusimme mallimme avulla nostaa kieleen liittyvät tavoitteet työharjoittelun ja sen ohjauksen ytimeen. 

Vikkelästi töihin -hanke pyrki vastaamaan tähän haasteeseen ajankohtaiseen kielenoppimista koskevaan tutkimukseen pohjaten. Tutkimustiedon valossa kielitaidon kehittyminen näyttäytyy koko yhteisön, ei yksittäisen kielenoppijan tehtävänä. Esimerkiksi niin sanottu sosiokulttuurinen tulkinta kielen oppimisesta ja taitojen haltuunotosta korostaa kielen näkemistä jaettuna resurssina. Kieli siis kehittyy vuorovaikutuksessa muiden kanssa jaetun ja tuetun toiminnan kautta (Suni 2008: 26). 

Ammatillisen kielitaidon oppiminen onkin tehokkainta aitoihin työtilanteisiin nivottuna, esimerkiksi juuri työharjoittelun aikana: tällöin päästään käsiksi kielen kontekstisidonnaisuuteen ja eri vivahteisiin (Lehtimaja & Kurhila 2018). Kielellinen tuki myös harjoittelujaksojen jälkeen ja niiden välillä auttaa opiskelijaa edistämään kielitaitoon liittyviä tavoitteitaan.

Vuorovaikutus ikäihmisten palveluasumisen työympäristöissä 

Hankkeessamme kaikki valmennettavat osallistuivat harjoittelujaksoille ikäihmisten palveluasumisen yksiköissä. Myös suurin osa sosiaali- ja terveysalalla opiskelevista suomea toisena tai vieraana kielenä käyttävistä suorittaa ainakin yhden työharjoittelun ikäihmisten palveluasumisen parissa. Kehitimme mallia kiinteästi työharjoittelujaksoihin liittyen ja pyrimme siihen, että sille olisi oikeasti käyttöä myös hankkeen päättymisen jälkeen. 

Palveluasumisessa vuorovaikutustilanteet kehkeytyvät toiminnassa asukkaiden ja henkilökunnan, omaisten ja henkilökunnan tai vain henkilökunnan kesken. Toisaalta myös tekstikäytänteet, kuten kirjaaminen, ovat sosiaalisesti muodostuvia ja ne opitaan vuorovaikutuksessa yhteisön toimintaan osallistumalla (Virtanen 2017: 71). Hoiva- ja hoitoalan ammatillinen kieli onkin hyvin moni-ilmeistä ja nivoutuu osaksi työympäristön vuorovaikutustilanteita. 

Aivan konkretian tasolla palveluasumisen ympäristössä vuorovaikutustilanteet liittyvät esimerkiksi asukkaiden herättämiseen, siirtämiseen tai siirtymisessä tukemiseen, peseytymiseen tai vaikkapa viriketoimintaan. Myös moniammatillinen yhteistyö on hoiva- ja hoitotyössä arkipäivää. Harjoittelijat joutuvat siis ottamaan haltuun hyvin monenlaisia vuorovaikutustilanteita rakentaakseen ammattitaitoaan työharjoittelussa odotetulla tavalla.

Opiskelijan työkalu kielitavoitteiden asettamiseen ja edistymisen seuraamiseen

Opiskelijat tunnetusti jännittävät etenkin ensimmäistä harjoittelujaksoaan. Monelle kynnys osallistua vuorovaikutustilanteisiin suomeksi on korkea. Tämä oli yksi huomioimamme lähtökohta Vikkelästi töihin -hankkeessa, kun kehitimme Opiskelijan muistilistan hoiva- ja hoitoalan työharjoitteluun.

Kyseessä on opiskelijan tukimateriaali, jonka avulla hän asettaa kielitaidon kehittämiseen liittyviä tavoitteita työharjoittelussa palveluasumisen yksiköissä. Muistilistaan on koottu teemoittain hoiva- ja hoitotyön vuorovaikutustilanteita. Opiskelija täyttää muistilistaa itselleen sopivassa rytmissä, ja sen avulla seurataan edistymistä koko harjoittelun ajan. 

Muistilistaa voidaan pitää esillä harjoittelupaikan toimiston ilmoitustaululla, jolloin koko työyhteisön on mahdollista osallistua kielitaidon kehittämisen tukemiseen. Näin opiskelijalle voidaan myös suunnitella tarkoituksenmukaisia työtehtäviä. Lisäksi kielitietoisuusosaamista saadaan siirrettyä työyhteisölle. 

Opiskelijan muistilista on julkaistu osana opasta, joka kantaa nimeä Maahanmuuttaneen kielituettu työharjoittelu hoiva- ja hoitoalalla. Oppaassa avataan kehittämämme kielituetun työharjoittelun malli suunnittelusta toteutukseen ja siitä löytyy myös tukimateriaali opettajille kielitaitoteemojen käsittelyyn hoiva- ja hoitoalan työharjoittelun ohjauksessa.

Kaikki hankkeen julkaisut löytyvät Vikkelästi soteen -hankkeen sivuilta Tampereen ammattikorkeakoulun verkkosivustolta. 

Lähteet: 

• Airaksinen, H., Hoffrén, G. & Sum, S. 2023. Maahanmuuttaneen kielituettu työharjoittelu hoiva- ja hoitoalalla. Opas oppilaitoksille.
• Lehtimaja, I. & Kurhila, S. 2018. Sairaanhoitajan ammatillisen kielitaidon kehittäminen työyhteisössä. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 9(5).
• Suni, M. 2008. Toista kieltä vuorovaikutuksessa: kielellisten resurssien jakaminen toisen kielen omaksumisen alkuvaiheessa. Jyväskylän yliopisto. 
• Virtanen, A. 2017. Toimijuutta toisella kielellä Kansainvälisten sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatillinen suomen kielen taito ja sen kehittyminen työharjoitteluissa. Jyväskylän yliopisto.