Kysellen käyntiin  

Jo ennen kurssien käynnistymistä haastattelimme kaikki suomen kursseillemme ilmoittautuneet. Tavoitteena oli saada tietoa kurssilaisten taustasta ja toiveista ja herätellä kurssilaisia pohtimaan aiempia kielenoppimiskokemuksiaan sekä tavoitteitaan kielenoppimiselle.

Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Ne toivat opettajille paljon arvokasta tietoa mutta veivät myös paljon opettajien työaikaa. Vakuutuimme kuitenkin siitä, että osallistujien herättely omien tavoitteiden pohdintaan kannattaa. Opiskeluun ja kurssiin sitoutuu vahvemmin, kun itse tietää, mitä kurssille osallistuessaan oikeastaan tavoittelee ja on saanut käydä keskustelua siitä, millä aikataululla ja millaisella työmäärällä mitkäkin tavoitteet on mahdollista saavuttaa.

Sekä alkuhaastatteluissa että ennen kurssia annetussa ennakkotehtävässä pyysimme osallistujia nimeämään myös niitä konkreettisia kielenkäyttötilanteita, joita he haluaisivat kurssilla harjoitella. Kurssi rakennettiin näiden osallistujille relevanttien tilanteiden ja teemojen ympärille. Tarkoituksena oli yhtäältä motivoida kielen opiskeluun ja toisaalta kannustaa osallistujia ottamaan kieli heti käyttöön myös oppituntien ulkopuolella.

Ryhmä kannattelee

Kun kielenoppijoita yhdistää kielikurssin lisäksi sama työpaikka ja samantyyppiset työnkuvat, ryhmässä pääsee harjoittelemaan suomea niin työn kuin muun elämän kannalta merkityksellisissä tilanteissa. Ryhmä toimii vertailupintana siinä, edistyykö kielenopiskelussa, ja säännöllisesti tapaava kielikurssi luo rutiinin kielen opiskeluun.

Ryhmän olemassaolo on tärkeää ennen kaikkea siksi, että kieltä opitaan yhdessä, vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Ryhmässä saatava vertaistuki ulottuu kielen opiskelun lisäksi myös muiden suomalaisessa yhteiskunnassa eteen tulevien haasteiden käsittelyyn. Moni valitsee kurssilla opiskelun ja sitoutuu siihen, koska yhdessä oppiminen on yksinkertaisesti hauskempaa kuin yksin puurtaminen.

Iloa ja intoa pienryhmätyöskentelystä

Opettajan vetämien tuntien lisäksi kursseillamme opiskeltiin säännöllisesti pienryhmissä. Ryhmien toimintaan pyrittiin kiinnittämään erityistä huomiota: ryhmätyöskentelyn pelisäännöistä keskusteltiin tunnilla yhdessä, ja opettajat käyttivät aikaa ryhmien harkittuun muodostamiseen, mielekkäiden ryhmätehtävien valmisteluun ja ryhmien työskentelyn seuraamiseen.

Hyvin toimiva ohjattu pienryhmätyöskentely voi havaintojemme mukaan lisätä kurssilaisten motivaatiota ja osallistumisaktiivisuutta. Se on myös yksi tapa muokata kielikurssin osallistujien roolia kohti aktiivista toimijuutta. Pienryhmätyöskentelylle on kuitenkin pyrittävä luomaan mahdollisimman suotuisat puitteet ja ryhmien toimintaa on seurattava, jotta ryhmätyöstä muodostuisi iloa ja intoa luova voimavara.

Kokeilumme henkilöstökurssien parissa jatkuvat tänä lukuvuonna. Kurssilaisten kokemuksia suomen kielen opiskelusta ja käytöstä voi lukea muun muassa tästä blogitekstistäsekä uudesta blogista Suomeksi, kiitos, jonka tekstit tuottavat henkilöstökurssilaiset pääkaupunkiseudun yliopistoista.