Osallistujien kokemuksia uudesta kansainvälisten lääkärien koulutuksesta
Osallistujien omat kokemukset
Nyt on tullut päätökseen ensimmäinen Lääkärin suomi -täydennyskoulutus, joka on tarkoitettu EU/ETA-maiden ulkopuolella koulutetuille lääkäreille. Koulutus on toteutettu Talent Boost -rahoituksella ja sen ovat toteuttaneet Helsingin, Itä-Suomen ja Tampereen yliopistot. Tämän blogitekstin kirjoitamme me, ensimmäiseen koulutukseen osallistuneet lääkärit. Olemme saaneet koulutuksesta paljon hyötyä. Olemme oppineet asioita, joita tarvitaan nimenomaan Suomessa työskentelyyn, esimerkiksi tietoa lääkärin velvollisuuksista ja potilaan oikeuksista, lääkärin työhön liittyvistä laeista. Olemme oppineet, miten terveydenhuolto toimii Suomessa ja mistä voi hakea tietoa, esimerkiksi Terveysportista, Fimeasta ja Finlexistä.
Koulutuksesta monenlaista hyötyä
Koska olemme kouluttautuneet lääkäreiksi EU/ETA-maiden ulkopuolella, meidän matkamme laillistetuiksi lääkäreiksi on pitkä ja mutkikas. Päättyvä koulutus on kuitenkin auttanut meitä valmistautumaan paremmin laillistamisprosessin tentteihin, tiedämme esimerkiksi nyt paremmin, mihin kannattaa kiinnittää huomiota tenttivastausten rakentamisessa. Koulutus on lisäksi auttanut ymmärtämään paremmin, missä olen nyt ja mihin suuntaan voin mennä seuraavaksi tässä pitkässä prosessissa. Koulutus on tuonut myös lisää itsevarmuutta lääkärinä työskentelyyn ja suomen kielen puhumiseen. Itseluottamus on kasvanut ryhmässä työskentelyn ansiosta. Olemme saaneet koulutuksen myötä uutta motivaatiota kehittää taitojamme.
Pitkä laillistusprosessi voi uuvuttaa
Koulutuksen hyödyistä huolimatta matkamme laillistetuksi lääkäriksi ei ole helppo. Työelämän vaatimukset ovat korkeat, niin kielitaidon kuin ammattitaidonkin osalta, ja niin kuuluu ollakin. Mutta koemme, että laillistamisprosessi ei kaikilta osin toimi hyvin. Eri toimijat, kuten TE-toimisto, Valvira, koulutusta tarjoavat ja tenttejä järjestävät yliopistot sekä harjoittelupaikkoja tarjoavat sairaalat muodostavat meidän laillistamisprosessissa olevien lääkärien näkökulmasta mutkikkaan systeemin, jossa eteemme tulee toinen toistaan hankalampia vaatimuksia, joista on vaikea päästä eteenpäin. Esimerkiksi yliopisto nosti hiljattain kielitaitovaatimusta YKI 4:ään viimeisen tentin kohdalla, mikä on sinänsä perusteltua potilasturvallisuuden takia, mutta hankaluuksia tulee, koska kielitaitotodistus pitäisi esittää jo ilmoittautumisvaiheessa, minkä jälkeen odotusaika tenttiin kestää vielä yli vuoden. Näin prosessi pitenee jo kohtuuttomasti, ja työura jää monille meistä lyhyeksi.
Vaikka laillistamisprosessin vaatimukset ja tentit ovat meille vaikeita, työelämän vaatimukset ovat silti vielä vaikeampia. Haluamme täyttää vaatimukset ja työskennellä Suomessa. Parhaaseen tulokseen pääsemme, kun teemme yhteistyötä suomalaisen yhteiskunnan toimijoiden kanssa. Meillä on yhteinen tavoite.