Kaunokirjallisuus on sekä kieltä että kulttuuria. Kirjallisuus syntyy ajassaan, joten se on oiva näköalapaikka yhteiskuntaan ja sosiaaliseen maailmaan. Kirjallisuutta lukemalla voi oppia ymmärtämään ihmisiä ja kieltä sekä tutustua historiaan ja tapakulttuuriin. Lukemalla myös kielitaito karttuu, mikä lisää osallisuuden kokemusta ja auttaa kotoutumisessa.

Selkokirjallisuus on hyvä tapa tutustua klassikoihin. Selkokielisen teoksen lukeminen antaa myös onnistumisen kokemuksia. Edistyneen oppijan kannattaa kuitenkin tarttua välillä haastavaankin teokseen ja luopua ajatuksesta, että jokainen sana tulisi ymmärtää. Varsinkin lukupiirityöskentelyssä ryhmän tuki auttaa, eikä painetta jokaisen sanan ymmärtämisestä synny. Opettaja auttaa myös analysoinnissa ja kulttuurisen kontekstin ymmärtämisessä.

Selkokeskus ylläpitää tietokantaa suomenkielisestä selkokirjallisuudesta. Kaikki selkokieliset kirjat löydät selkokirjatietokannasta.

Jos et tiedä mistä aloittaa tai kaipaat muuten vain lukuvinkkejä, on Yle valinnut yhden kirjan jokaiselta Suomen itsenäisyyden ajan vuodelta vuoteen 2018 saakka: 101 kirjaa | Kirjojen Suomi.

Jos kaipaat suosituksia tavallisilta lukijoilta, kokeile suomalaista #kirjagram-aihetunnistetta Instagramissa: löydät lyhyitä kirja-arvioita ja pääset osaksi lukijoiden yhteisöä.

Jos olet Helsingistä, voit myös aloittaa romaaneista, jotka sijoittuvat Helsinkiin. Tutustu Helsingin kaupungin listaukseen: Romaaneja Helsingistä | My Helsinki.

Monia klassikoita on tarjolla ilmaiseksi myös äänikirjoina Yle Areenasta.

Voit aloittaa myös tutustumalla suomalaisiin kirjailijoihin. Ammatti: kirjailija -sarja rakentaa kuvan suomalaisesta kirjailijuudesta. Mukana on 34 kirjailijahenkilökuvaa 1920-luvulta syntyneistä 1960-luvulla syntyneisiin.

Kirjallisuushistoria ja kirjallisuuden merkkihenkilöt näkyvät arjessa muun muassa kadunniminä, merkkihenkilöiden patsaina ja liputuspäivinä. Suomessa on paljon kirjailijoille omistettuja liputuspäiviä:

Helsingin yliopiston Suomen kielen ja kulttuurin yliopisto-opettajat Saija Pyhäniemi ja Sari Päivärinne keskustelevat suomalaiseen kirjallisuuteen liittyvistä teemoista. Podcast on suunnattu edistyneille suomen kielen oppijoille, jotka ovat kiinnostuneita suomalaisesta kaunokirjallisuudesta ja kulttuurihistoriasta. 

Sivustolla on myös jokaisen jakson tekstivastine ja sanaselitykset: Kirjallisuuspodcast suomenoppijoille | Kielibuusti.

Lukupiireissä luetaan ja keskustellaan yhdessä. Lukupiirejä järjestävät muun muassa kirjastot, mutta toistaiseksi nimenomaan kielenoppijoille suunnattuja lukupiirejä on vähän. Lue lisää lukupiirien käytöstä opetuksessa Kielibuustin sivuilta: Lukupiirit kielenoppimista tukemassa | Kielibuusti.

Kirjallisuuteen voi tutustua itsenäisesti. Tutustu esimerkiksi seuraaviin materiaaleihin.

Materiaalia verkossa

Ilmaiset verkkokirjat

Audiovisuaalista materiaalia

Monikulttuurisen maamme kirja (Gaudeamus 2013)

Suomen kielen ja kulttuurin lukukirja (edistyneille oppijoille), joka avaa kirjallisuuden klassikoiden maailmaa nykylukijalle sopivassa paketissa. Tekstinäytteet tutustuttavat klassikkoteoksiin ja selitykset auttavat ymmärtämään sekä yksittäisiä sanoja että kulttuuria:

Muita oppijoille (ja opettajille) suunnattuja teoksia

Verkossa

Tutustu Joensuun lukion materiaaleihin: Suomalainen kirjallisuus (S2) tai opettaja Anna Lavinnon omiin sivuihin S2 ja kirjallisuus.

Historia ja kulttuuri kulkevat käsi kädessä. Siksi historiallisen kontekstin ymmärtäminen auttaa kulttuurin ymmärtämisessä.

Lue historiallinen romaani

Voit aloittaa tutustumisen historiaan lukemalla historiallisen romaanin. Kuuntele Kielibuustin kirjallisuuspodcastin aiheeseen liittyvä kuudes jakso: Historiallinen romaani | Kirjallisuuspodcast suomenoppijoille.

Katso dokumentti

Voit tutustua historiallisiin aiheisiin dokumenttien avulla. Mielenkiintoisia kotimaisia historiadokumentteja löytyy esimerkiksi Yle Areenasta. Historiallisista aiheista tehdään myös paljon tubevideoita: tutustu esimerkiksi Suomen kiehtovimpiin arkeologisiin löytöihin tai keskiaikaiseen Suomeen.

Opiskele historiaa

Eiran aikuislukion ja Opetushallituksen HiMa-oppikirja on suomen oppijoille suunnattu kielitietoinen teossarja historiasta. Tutustu Suomen historian käännekohtiin sivuston materiaalin avulla.

Historioitsija Matti Klingen (1936–2023) klassikko Katsaus Suomen historiaan (Otava 1981) on saatavilla muun muassa venäjäksi, viroksi ja arabiaksi. Voit myös tutustua Suomen historiaan seuraavien selkokirjojen avulla:

Hella Wuolijoki (1886–1954) oli näytelmäkirjailija ja toimittaja, joka toimi aktiivisesti myös politiikassa.

Niskavuori-näytelmissä Suomen historiaa käsitellään Niskavuoren sukutarinan avulla. Osa näytelmistä on katsottavissa elokuvasovituksina KAVI:n sivuilla. Voit myös kuunnella osan näytelmistä kuunnelmina Yle Areenasta. Ylen 101-kirjaa ohjelmassa keskustellaan näytelmästä Niskavuoren leipä (1938). 

Wuolijoesta kertova elokuva Hella W julkaistiin vuonna 2011. Tutustu elokuvaan Koulukinon materiaalien avulla.

Kansanrunoudesta keskustellaan suomenoppijoille suunnatussa kirjallisuuspodcastissa:

1. Kansanrunous | Kielibuusti
2. Nykykirjallisuus ja kansanrunous | Kielibuusti

Tutustu Puoli seitsemän -ohjelman avulla tunnettuihin kansantarinoihin. Lue artikkeli ja tutustu esimerkiksi legendaan Piispa Henrikistä ja Elinan surmaan.

Karjan kutsu

Laulutaidon on ajateltu olevan jatketta erilaisille kutsuhuudoille. Kuuntele vanhoja ja perinteisiä karjan kutsumahuutoja Ylen Elävästä arkistosta tai etnopop-artisti Vilma Jään modernimpaa versiota.

Tutustu kansanlauluihin

Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Kansanmusiikin aineryhmän, kansanmusiikkijärjestöjen ja kansanmuusikoiden tuottama Musiikin muisti -sarja sukeltaa suomalaisen kansanmusiikin historiaan. Sarjasta on kolme tuotantokautta:

1. Kansansoittimet
2. Vanhat kansanlaulut, kuten runolaulut ja loitsulaulut
3. Suomenruotsalaisten, romanien ja saamelaisten lauluperinteet

Kansanlaulut ovat edelleen suosittuja. Voit kuunnella esimerkiksi Kalevalan ensimmäisen runon laulettuna, kansanmusiikkiyhtye Värttinän version Miinan laulusta tai Vilma Jään musiikkia. Esimerkiksi Jään tubevideolla 1000 Years of Finnish Pop Music and Fashion käydään läpi suomalaista laulu- ja vaateperinnettä tuhannen vuoden ajalta.

Kaustisten kansanmusiikkifestivaalit järjestetään joka vuosi Kaustisilla. Tutustu perinteiseen instrumenttiin haitariin ja Antti Paalasen versioon Taivas on sininen ja valkoinen -kansanlaulusta tai kuuntele kappale sanoituksilla Tapio Rautavaaran laulamana.

Kielibuustin Kirjallisuuspodcast suomenoppijoille käsittelee kansanuskoa jaksossa Kalevala ja kansanusko.

Voit tutustua kansanuskoon myös Ylen materiaalien avulla. Suomalainen kansanusko -sivustolta löydät artikkeleita ja videoita aiheesta.

Linnut ovat aina kiehtoneet ihmisiä ja suomen kielessä on paljon lintusanoja. Kuuntele ohjelma linnuista Yle Areenasta: Linnut ja kansanuskomukset tai lue Eero Ojalan kuvitettu kirja Suomen myyttiset linnut (2015). Muita kansanuskoa käsitteleviä teoksia löytyy SKS Kirjat -kustantamolta.

Tutustu tubettajien avulla mytologioihin ja taruihin:

Mikael Agricola (n. 1510–1557) aloitti suomen kirjakielen kehittämisen. Ennen Agricolaa suomea puhuttiin, mutta ei kirjoitettu. Katso lyhyt opetusvideo Agricolasta Yle Areenasta: Agricola kahdessa minuutissa. 

Agricolasta on myös tehty 3-osainen historiadokumenttisarja Agricolan jalanjäljillä (Yle 2017), jossa seurataan Mikael Agricolan elämän kannalta merkittäviä tapahtumia ja paikkoja.

Lue Agricolasta Monikulttuurisen maamme kirjasta. Kirjassa kerrotaan Agricolan merkityksestä nykysuomelle ja selitetään muutamia vanhoja sanoja. Näet myös Agricolan aikaista kirjoitusta, joka eroaa paljon nykysuomesta.

Suomen ruotsalaista historiaa ja Agricolaa käsitellään myös Kielibuustin kirjallisuuspodcastin jaksoissa:

1. Suomi osana Ruotsia | Kielibuusti
2. Mikael Agricola ennen ja nyt | Kielibuusti

Elias Lönnrot (1802–1884) on suomen kirjakielen toinen isä Agricolan jälkeen. Lönnrot tunnetaan Kalevalan kokoajana, mikä tarkoittaa sitä, että hän keräsi vanhoja kansanrunoja ja kokosi ne yhtenäiseksi tarinaksi 1800-luvulla. Tutustu Kalevalaan kolmessa minuutissa Ylen videon avulla. 

Kalevala on Suomen kansalliseepos. Kansalliseepoksia ovat esimerkiksi englantilainen Beowulf, ranskalainen Rolandin laulu tai virolainen Kalevipoeg. Suomen kansalliseepos Kalevala on inspiroinut monia taiteilijoita ja kirjailijoita, jopa Tolkienia, sekä luonut kansallista identiteettiä. 

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tekemä verkkomateriaali sisältää tietopaketteja ja tehtäviä muun muassa Kalevalan syntyprosessista, tulkinnasta ja merkityksestä nykyajassa: Matkalla Kalevalaan | Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Monikulttuurisen maamme kirjassa kerrotaan Kalevalan taustasta ja merkityksestä:

Kalevalan kieli on hankalaa runokieltä, joten se kannattaa lukea käännöksenä tai kokonaan toisena versiona, jossa kieli on nykyaikaista ja kuvitus tukee lukemista. Kalevala on inspiroinut muita tekemään omat versionsa:

Tutustu kansallisrunoilija J. L. Runebergiin (1804–1877) ja katso Ylen lyhyt opetusvideo: Runeberg 2 minuutissa.

Runot Suomen sodasta (1808–1809, voit lukea sodasta lisää Ylen sivuilta) nostivat J.L. Runebergin kansallisrunoilijan asemaan. Tutustu teokseen Vänrikki Stoolin tarinoita (1848 ja 1860) Ylen sivuilla.

Runebergin runo Maamme on Suomen kansallislaulu. Lue runon merkityksestä Monikulttuurisen maamme kirjasta:

Osa Runebergin teoksista on selkomukautettu:

Fredrika Runeberg ja ensimmäinen historiallinen romaani

Fredrika Runeberg  (1807–1879) kirjoitti Suomen ensimmäisen historiallisen romaanin Rouva Katariina Boije ja hänen tyttärensä, joka julkaistiin vasta vuonna 1858 kymmenen vuotta sen kirjoittamisen jälkeen. Lue Ylen artikkeli Fredrika Runebergista: Miksi Fredrika Runeberg oli merkittävä suomalainen?

Siskonpeti-komediasarjassa vitsaillaan Runebergien ajasta. Katso sketsit jaksosta Isänmaa (alkaa kohdasta 2:01 sekä 5:40): Isänmaa | Siskonpeti.

Tutustu Fredrikaan elämäkertojen avulla:

Tutustu Runebergien kotiin

Runebergin päivää vietetään 5. helmikuuta ja Suomen ensimmäisessä kotimuseossa on omat perinteensä juhlintaan. Tutustu perinteisiin videon avulla: Runebergin päivän viettoa kotimuseossa | Porvoo.

Tutustu kotimuseoon virtuaalisesti: J.L. Runebergin koti | Kotimuseo.

Runebergin tortut

J. L. Runeberg aloitti päivänsä snapsilla ja tortulla. Tutustu Fredrikan reseptiin esimerkiksi videon avulla: Runebergintorttuja Fredrika Runebergin reseptillä | Porvoo.

Tutustu Topeliukseen  (1818–1898) Ylen opetusvideon avulla: Topelius neljässä minuutissa.

Topelius oli aikansa tunnetuin lastenkirjailija ja häntä pidetäänkin 1800-luvun Pohjoismaiden merkittävimpänä satusetänä tanskalaisen H. C. Andersenin (1805–1875) jälkeen. Tutustu Topeliuksen tunnetuimpiin satuihin: 

• Lue: Adalmiinan helmi | Iltasatu.
• Kuuntele: Topeliuksen sadut | Yle Areena.

Topeliuksen kirjoitukset vaikuttivat siihen, millaisena suomalaiset näkivät itsensä. Suomen maantiedettä ja historiaa läpikäyvä lukukirja Boken om Vårt Land (1875) ja sen suomennos Maamme kirja (1876) ovat muovanneet monien sukupolvien käsityksiä Suomesta ja suomalaisista 1870-luvulta alkaen. Tutustu teoksen digitaaliseen editioon: Maamme kirjan digitaalinen editio (SKS ja SLS 2018).

Tutustu myös Maamme kirjan luomaan suomalaiskuvaan Monikulttuurisen maamme kirjan avulla. 

Aleksis Kivi (1834–1872) on Suomen kansalliskirjailija ja ensimmäisen suomenkielisen romaanin kirjoittaja. Katso lyhyt opetusvideo Kivestä: Aleksis Kivi alle 3 minuutissa | Yle Areena.

Ensimmäinen suomenkielinen romaani Seitsemän veljestä (1870) sai ilmestymisaikanaan nihkeän vastaanoton. Kriitikot olivat sitä mieltä, että kiroilevien ja juopottelevien veljesten toilailut loivat kansasta vääränlaisen kuvan. Nykyään romaanilla on kansallisromaanin asema. 

Tutustu teokseen esimerkiksi Monikulttuurisen maamme kirjan avulla: löydät tietoa romaanista, tekstikatkelman, jossa veljekset ovat koulussa, ja ymmärtämistä tukevat sanaselitykset.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran verkkomateriaali sisältää romaanin tiivistelmän sekä koko romaanin. Kielen ymmärtämisessä auttavat nykyaikaiset selitykset ja erillinen sanasto: Seitsemän veljestä | SKS.

Kiven komedianäytelmästä Nummisuutarit (1864) on tehty filmatisointi. Wilho Ilmarin ohjaama elokuva (1938) on katsottavissa KAVI:n Elonet-palvelusta: Nummisuutarit | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti.

Pari teoksista on saatavilla myös selkomukautuksena:

Minna Canth (1844–1897) oli kirjailija, toimittaja, yksinhuoltaja, yhteiskunnallinen kommentoija ja kriitikko sekä tasa-arvon ajaja. Katso lyhyt opetusvideo: Minna Canth kahdessa minuutissa | Yle Areena. Lue myös Ylen kattava artikkeli: Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

Sä osaat! -opetusblogi tutustuttaa realismin tyylikauteen ja Canthiin: Realismi ja Minna Canth. Voit myös katsoa opetussarjan Yle Areenasta: Minna Canthin aika tai tutustua Canthin elämään kuvallisen kirjailijaelämänkerran avulla:

Minna Canth oli oman aikansa feministi. Lue Canthin elämänvaiheista sukupuolentutkimuksen valtakunnallisen Hilma-verkoston klassikkogalleriasta: Minna Canth | feministisiä ajattelijoita.

Minna Canthin teokset ovat vapaasti saatavilla. Tutustu teoksiin joko Kotuksen klassikot-sivuilla tai Kansalliskirjaston sivuilla. Canthin teoksia on saatavilla myös selkomukautettuna:

Teoksiin on helppo tutustua filmatisointien avulla. Minna Canthin teoksia on filmatisoitu jo mykkäelokuvan (elokuva ilman ääntä) aikaan. Vuoden 1911 Anna Liisa tuhoutui ennen lopullista valmistumista huonon säilytyksen vuoksi. Vuoden 1913 Sylvi-elokuva on ensimmäinen suomalainen kokoillan näytelmäelokuva.

Suomalaisen mykkäelokuvan klassikko on vuoden 1926 Murtovarkaus, samoin Roinilan talossa vuodelta 1935. Lain mukaan -novelliin (1889) perustuva elokuva, jossa patruuna ihastuu työmiehen kauniiseen vaimoon, löytyy Yle Areenasta: Lain mukaan (Roland af Hällström, 1956, 76 min). Elokuva Anna Liisa (1988) on tuoreimpia Canth-filmatisointeja.

Juhani Aho (1861–1921) oli ensimmäinen suomenkielinen ammattikirjailija, joka elätti itsensä kirjoittamalla. Tutustu kirjailijaan kuvallisen kirjailijaelämäkerran avulla:

Ahon tuotannossa yhdistyvät kansalliset aiheet ja eurooppalaisen modernismin teemat. Romaaneissa Papin tytär (1885) ja Papin rouva (1893) käsitellään naisen asemaa ja avioliittoa, ja jälkimmäistä pidetäänkin Gustave Flaubertin Madame Bovaryn (1856) suomalaisena versiona. Kuuntele Papin rouva äänikirjana Yle Areenasta.

Aho pohdiskeli teoksissaan myös teknologiaa ja kaupungistumista. Romaani Rautatie (1884) kuvailee junaverkoston laajenemisen aiheuttamia tunteita savolaisessa kunnassa. Lue teos Kansalliskirjasto klassikkokirjastosta (PDF) tai tutustu teokseen katsomalla elokuva Rautatie Yle Areenasta (93 min, 1973).

Aho kehitti uudentyyppisen novellin, jota hän kutsui lastuksi. Lastut ovat lyhyitä proosakirjoituksia, joissa on vahva tunnelma. Ahon lastuja pidetään kirjailijan tuotannon parhaana osana. Kuuntele tunnelmllisia lyhytkertomuksia: Lapsuuden muistoja ja lastuja.

Monikultturisen maamme kirjassa pohditaan uuden ajan keksintöjen vaikutuksia Juhani Ahon tuotantoon. Teoksessa on otteita muun muassa Rautatiestä.

Tutustu teoksiin selkomukautusten avulla:

Novelli eli lyhyt proosakertomus ilmestyi suomalaiseen kirjallisuuteen 1800-luvun lopulla. Teuvo Pakkala (1862–1925) kirjoitti ja kehitti suomalaista novellia. Hänen tunnetuimpia novellejaan ovat niin kutsutut lapsinovellit, joissa käsitellään lasten maailmaa ja asemaa. 

Tutustu novellikokoelmaan Lapsia (1895) tai kuuntele tunnetuimpia lapsinovelleja äänikirjoina: Teuvo Pakkalan lapsinovellit | Yle Areena.

Suomen taiteen kultakaudeksi kutsutaan 1800- ja 1900-lukujen vaihdetta, jolloin suomalaiselle taiteelle luotiin oma kansallinen ilmeensä. Tutustu tärkeimpiin ajan taideteoksiin ja taiteilijoihin Ateneumin Suomen taiteen tarina -lyhytelokuvien avulla:

1. Eero Järnefelt: Kaski, 1893
2. Ellen Thesleff: Omakuva, 1894–95
3. Akseli Gallen-Gallela: Lemminkäisen äiti, 1897
4. Hugo Simberg: Kuoleman puutarha, 1896

Vuosisadan vaihteessa taiteeseen vaikutti vahvasti Tuusulanjärven rannalla asunut taiteilijayhteisö, johon kuuluivat muun muassa Juhani Aho, Jean Sibelius ja Eero Järnefelt. Tutustu taiteilijoihin ja testaa tietosi Visit Tuusulanjärvi -sivustolla.

Alueella voi nykyään retkeillä ja monien taiteilijoiden ateljeet ja kodit ovat suosittuja museokohteita. Tutustu kohteisiin Visit Tuusulanjärvi -sivustolla.

Järnefeltin suku on vaikuttanut vahvasti suomalaiseen kulttuuriin ja taiteeseen. Elisabeth Järnefelt piti Elisabethin salongiksi kutsuttua kirjallisuuspiiriä, ja hänen poikansa Arvid oli kirjailija, jonka tunnetuin teos on Vanhempieni romaani(1928). Toisesta pojasta Eerosta tuli tunnettu taidemaalari, jonka teos Kaski (1893) on yksi kultakauden edustajista. Kolmas poika Armas oli oman aikansa tunnetuimpia säveltäjiä ja Jean Sibeliuksen hyvä ystävä. Perheen tytär Aino meni naimisiin Sibeliuksen kanssa. 

Symbolismin ja uusromanttisten kauneusihanteiden vastapainoksi syntyivät dekadentit hahmot ja aiheet. Hilja Onerva Lehtisen (1882–1972) ensimmäinen romaani Mirdja (1908) on suomalainen klassikko, joka seuraa nimikkopäähenkilön pyrkimyksiä irtautua vaimon, äidin ja muusan rooleista. 

Tutustu teokseen kuuntelemalla äänikirja: Mirdja | Yle Areena.

Mullan alta -ohjelmassa (Yle, 2019) muusikot tutustuvat edesmenneen runoilijan tuotantoon ja luovat yhdelle runolle uuden elämän laulun muodossa. Tässä jaksossa artistit tarttuvat L. Onervan runoihin. Jaksossa tutustutaan myös kirjailijan elämän vaiheisiin.

Tutustu yli sadan vuoden takaiseen Helsinkiin Onervan seurassa:

Aino Kallas (1878–1956) oli suomalais-virolainen kirjailija. Tutustu runoilijan elämänvaiheisiin kuuntelemalla Elämänkerran takana -podcastin jakso Kosmopoliitti Aino Kallas (34 min).

Kallaksen tunnetuin romaani on Sudenmorsian (1928), joka sijoittuu 1600-luvun Hiidenmaalle. Tutustu teokseen Kurikan kirjaston lyhyen esittelyvideon avulla. Voit myös katsoa 101 kirjaa -keskustelun kirjasta Yle Areenasta tai kuunnella aiheeseen liittyvän laajemman keskustelun.

Aino Kallas on mukana selkokielisessä novellikokoelmassa:

Suomen tunnetuin runoilija on Eino Leino  (1878–1926) ja hänen kunniakseen vietetään runon ja suven päivää heinäkuun 6. päivä. Tutustu Eino Leinoon 3 minuutissa. 

Suomessa on paljon kirjailijoille omistettuja seuroja. Tutustu Kainuun Eino Leino -seuran toimintaan ja esimerkiksi Leinon kuvagalleriaan.

Leino on tunnettu erityisesti luontoaiheisista runoistaan ja Nocturne on yksi tunnetuimmista. Kuuntele Vesa-Matti Loirin eli Veskun versio runosta: Loiri - Nocturne.

Monikulttuurisen maamme kirjassa esitellään luontorunot Lapin kesä ja Elegia:

Eeppinen runokokoelma Helkavirsiä koostuu Leinon kehittämistä myyteistä ja balladeista. Helkavirsiin voit helposti tutustua Eino Leinon Helkavirsiä (2015) -sarjakuva-albumin avulla:

Vapauden kirja (1918) julkaistiin keväällä heti Suomen sisällisodan jälkeen. Kokoelma sisältää Leinon poliittisimpia runoja. Kuuntele Ylen 101 kirjaa -ohjelman keskustelu teoksesta.

Johannes Linnankoski (1869–1913) eli Vihtori Peltonen julkaisi vuonna 1905 romanttisen romaanin Laulu tulipunaisesta kukasta, josta tuli ensimmäinen suomalainen bestseller Euroopassa. Päähenkilö Olavi on myös suomalaisen kirjallisuuden tunnetuin Don Juan. Lue selkokielinen näyte: Laulu tulipunaisesta kukasta.

Johannes Linnankosken romaanin mukaan Yleisradiolle kirjoittanut ja ohjannut Eero Leväluoma. Radioteatterin kuunnelma (1h 41min): Laulu tulipunaisesta kukasta | Yle Areena.

Elokuvasovitus vuodelta 1938 (ohjaaja Teuvo Tulio, melodraama, 1h 43min) on katsottavissa KAVI:n Elonet-sivustolla: Laulu tulipunaisesta kukasta | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti.

Tulenkantajat oli nuorten taiteilijoiden ryhmittymä, joka vaikutti 1920-luvun Suomessa. He ihailivat elämää, eurooppalaisuutta, modernia teknologiaa ja kaupunkeja. Tutustu Tulenkantajiin Ylen podcastin avulla: Kuosmanen Tulenkantajien jäljillä -sarjassa keskustellaan Tulenkantajien merkityksestä, tavasta elää ja nähdä maailma.

Tutustu tubevideon avulla Hopeahaikara-runoon ja Tulenkantajiin.

Tulenkantajat julkaisivat omaa lehteään. "Uuden sukupolven aikakausilehteä" pidettiin aikanaan radikaalina ja vapaamielisenä. Voit lukea ja ihmetellä lehteä Kansallisarkiston sivuilla: Tulenkantajat | Kansallisarkisto.

Vapaamittaiset runot ovat runoja, joiden rytmi ei istu mihinkään tiettyyn runomittaan ja joissa ei välttämättä ole loppusointuja. Tällaisia runoja kirjoitti Tulenkantajienkin jäsenenä tunnettu Katri Vala (1901–1944).

Monikulttuurisen maamme kirjassa esitellään runot Kukkiva maa ja Talvinen elegia. Teoksessa on runojen lisäksi taustaa ja sanaselitykset:

Olavi Paavolainen oli oman aikansa tunnettu eksentrikko, kriitikko ja moderni ajattelija. Areenassa on podcast Paavolaisesta: Olavi Paavolaista etsimässä | Yle Areena.

Edith Södergran (1892–1923) on kansainvälisesti tunnetuin suomalainen runoilija ja suomenruotsalaisen modernismin kehittäjä. Tutustu Edith Södergraniin 4 minuutissa tai voit tutustua Södergranin elämään ja tuotantoon Finnan aineistopaketin avulla.

Södergranin runoja voi lukea vapaasti Kotuksen klassikot-sivuilla. Aloita esimerkiksi Maa jota ei enää ole -kokoelmasta (1925), josta on myös käyty keskustelu Ylen 101 kirjaa -ohjelmassa. Kuuntele jakso ja tutustu teoksen aikalaisvastaanottoon ja vaikutteisiin.

Youtubessa on paljon Södergranin runoja ääneen luettuna: Ihmeellinen meri, Minä näin puun, Päivä viilenee ja Tähdet. Myös Hanna Hyvärisen Youtube-kanavalla on useita Södergranin runoja ääneen luettuna.

Runojen tulkinta voi olla haasteellista. Tutustu runoanalyysin tekemiseen Tähdet-runon avulla.

Ilmari Kiannon (1874–1970) tunnetuin romaani Punainen viiva (1909) kertoo Suomen ensimmäisistä eduskuntavaaleista vuonna 1907, joissa kaikilla 24 vuotta täyttäneillä miehillä ja naisilla on äänioikeus. Vaalilupaukset lupaavat, että jos äänestää uutta sosiaalidemokraattista puoluetta ja vetää punaisen viivan äänestyslippuun, köyhälistön elämä paranee. Katso romaanin filmatisointi vuodelta 1959 Yle Areenasta.

Maria Jotuni (1880–1943) oli kirjailija, joka käsitteli teoksissaan naisen ja miehen välistä suhdetta sekä rahan ja rakkauden tasapainoa. Hän on tunnettu dialogin rakentamisen mestarina ja modernistisesta ilmaisusta. Esimerkiksi novelli Hilda Husso rakentuu puhelinkeskustelusta, josta kuullaan vain Hildan puheet. Kuuntele novelli kuunnelmana: Hilda Husso | Yle Areena (10 min).

Hilda Husso on luettavissa myös Monikulttuurisen maamme kirjassa:

Jotunin aiheet tekivät hänestä tasa-arvoa ja naisen asemaa analysoivan kirjailijan. Tutustu Jotunin elämänvaiheisiin Sukupuolentutkimuksen valtakunnallisen Hilma-verkoston klassikkogalleriassa: Maria Jotuni | feministisiä ajattelijoita.

Kuuntele keskustelu Jotunin näytelmästä, joka aiheutti 1920-luvun Suomessa taideskandaalin: Tohvelisankarin rouva | 101 kirjaa | Areena. Voit kuunnella näytelmän myös kuunnelmana.

Tutustu tunnettuihin teoksiin. Esimerkiksi novellikokoelma Kun on tunteet (1913) on kokonaisuudessaan luettavissa Kansalliskirjaston digiaineistoissa.

Jotunin teoksista on saatavilla myös muutamia selkokirjoja:

Joel Lehtonen (1881–1934) kehitti romanttiseksi realismiksi kutsutun tyylinsä ja kuvasi yhteiskunnan ja kulttuurin murrosta.

Putkinotko (1920): humoristinen yhdenpäivänromaani. Romaani on kuunneltavissa äänikirjana: Putkinotko | Yle Areena. Lue myös Ylen lukupiirin artikkeli romaanista. Voit myös katsoa elokuvan vuodelta 1954: Putkinotko | Yle Areena.

Kerran kesällä -romaani (1917) on myös selkomukautettu:

Frans Emil Sillanpää (1888–1964) on ainoa suomalainen kirjailija, joka on voittanut Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Tutustu Sillanpään elämänkaareen F. E. Sillanpää seuran sivuilla tai kuuntele, kun Sillanpää itse muistelee elämäänsä lyhytdokumentissa (1953), joka löytyy Yle Areenasta.

Romaani Hurskas kurjuus (1919) analysoi sisällissodan syitä ja seurauksia. Katso 101 kirjaa -ohjelman keskustelu kirjasta: Hurskas kurjuus | Yle Areena. Lisää analyysia voit lukea Monikulttuurisen maamme kirjasta:

Sillanpään teoksista on tehty useita kirjallisuusfilmatisointeja. Vapaasti katsottavissa on vuonna 1934 julkaistun teoksen filmatisointi Ihmiset suviyössä (1948) ja KAVI:n materiaalissa tutustutaan Nokian hahmoon ja lavastukseen.

Työläiskirjailija Toivo Pekkasen (1902–1957) tunnetuin teos Tehtaan varjossa (1932) kuvailee ja analysoi Suomen sisällissodan (1918) jälkitunnelmia. Samalla se on myös isänsä menettäneen pojan kasvutarina 1920-luvun Suomessa.

Kuuntele keskustelu teoksesta: Tehtaan varjossa | 101 kirjaa | Yle Areena.

Prologi ja siihen liittyvät sanaselitykset löytyvät Monikulttuurisen maamme kirjasta:

Voit myös tutustua teoksen elokuvasovitukseen vuodelta 1968: Tehtaan varjossa | Yle Areena.

Pekkasen lapsuuteen perustuva muistelmaromaani Lapsuuteni julkaistiin vuonna 1953. Voit katsoa elokuvasovituksen vuodelta 1967: Lapsuuteni | Yle Areena.

Mika Waltari (1908–1979) aloitti kirjailijauransa Tulenkantajien kirjailijaryhmässä. Hän julkaisi vuonna 1928 läpimurtoteoksena Suuri Illuusioni, joka kuvasi 1920-luvun henkeä ja elämänjanoa. Kansainvälistä mainetta Waltari sai julkaistuaan tiiliskivimäisen klassikon Sinuhe egyptiläinen vuonna 1945. Klassikko on edelleen ajankohtainen: kuuntele keskustelu teoksesta nykyajan kontekstissa Sinuhe Egyptiläinen | 101 kirjaa. Voit myös kuunnella romaanin äänikirjana.

Voit tutustua Waltariin kuvallisen kirjailijaelämäkerran avulla:

Elokuvat Waltarin kynästä

Waltari kirjoitti myös elokuvakäsikirjoituksia. Tutustu Mika Waltari -elokuviin KAVI:n (Kansallinen audiovisuaalinen instituutti) sivuilla: Mika Waltari ja elokuva | KAVI. Komisario Palmu -salapoliisiromaanien filmatiosoinnit ovat suomalaisen elokuvan klassikoita:

• Filmatisointi Kaasua, komisario Palmu! (1961) perustuu Waltarin vuonna 1939 julkaistuun salapoliisiromaaniin Kuka murhasi Rouva Skrofin?
• Komisario Palmun erehdys (1960) on jopa äänestetty kaikkien aikojen suomalaiseksi elokuvaksi.
• Tähdet kertovat, komisario Palmu (1962) on Waltarin dekkarisarjan viimeinen osa (1962).

Selkokirjat

Väinö Linna  (1920–1992)  Tutustu kirjailijaan lyhyen Väinö Linna lähikuvassa -dokumentin (1968) avulla tai lue kuvallinen kirjailijaelämäkerta:

Väinö Linnan teoksilla oli vaikutusta siihen, kuinka suomalaiset tulkitsivat historiaansa, erityisesti sisällissodan syitä ja seurauksia sekä toisen maailmansodan aikaisia tapahtumia Suomessa. Tuntematon sotilas (1954) on käännetty useille kielille: Helmetin Monikielisestä kirjastosta voit lainata teoksen esimerkiksi englanniksi.

Näytteet tärkeimmistä teoksista löydät Monikulttuurisen maamme kirjasta.

Filmatisoinnit

Tuntemattoman sotilaan (1954) uusin filmatisointi on vuodelta 2017 ja se on katsottavissa Yle Areenassa. Voit myös katsoa elokuvaohjaaja Edvin Laineen klassikkofilmatisoinnin vuodelta 1955 Elonetistä. Koulukino on tuottanut elokuvasta oppimateriaalia, jonka avulla voit tutustua elokuvaan syvemmin.

Edvin Laine on ohjannut myös filmatisoinnin Täällä Pohjantähden alla -trilogiasta (1959, 1960 ja 1962). Elokuva on katsottavissa Yle Areenassa: Täällä Pohjantähden alla (1968).

Tove Jansson (1914–2001)on rakastettu ensisijaisesti maailmallakin tunnettujen muumien luojana, mutta hänet tunnetaan myös kuvataiteilijana ja kirjailijana. 

Jansson kirjoitti ensimmäisen Muumi-tarinansa 1940-luvun alussa talvisodan aikana. Kirjan uhkaava tunnelma, suuri tulvakatastrofi ja pakolaiset osoittavat, kuinka sota vaikutti kirjailijan tuotantoon. Myöhemmissäkin Muumi-kirjoissa aiheena on toisinaan ollut uhkaava vaara, josta muumit kuitenkin aina selviävät. Lue lisää teoksesta Muumit ja suuri tuhotulva (1945) ja katso kirjasta tehty tubevideo, jossa professori Boel West avaa kirjan opetuksia ja merkityksiä.

Henkilökuva Tove ja meri (Yle 1984) on koottu Janssonin kumppanin Tuulikki Pietilän kaitafilmeistä. Dokumentissa on myös otteita muumikirjoista.

Sivustolla tovejansson.com esitellään Tove Janssonin elämäntyötä verkossa. Sivustolla julkaistaan Tove Janssoniin liittyviä uutisia aina kirjoista ja elokuvista teatteriesityksiin ja muihin tapahtumiin, sekä syvennytään hänen taiteeseensa ja elämäänsä ja esitellään mielenkiintoisia arkiston aarteita.

Monikulttuurisen maamme kirjassa on ote teoksesta Muumipeikko ja pyrstötähti (1955) sanaselityksineen.

Veijo Meren (1928–2015) romaani Manillaköysi (1957) on modernistisen proosan klassikko, joka kertoo sodan julmuudesta sotamies Joose Keppilän kokemusten kautta. Katso romaaniin perustuva elokuva vuodelta 1976 Yle Areenasta. Romaani löytyy myös käännettynä usealle kielelle.