Käydään ensin kaikkein tutuimman myytin kimppuun: "Suomi on maailman vaikein kieli". Kaikista eniten tätä kuulee suomalaisilta itseltään. Miksi juuri suomalaiset pitävät omaa kieltään niin vaikeana? Hehän ovat yleensä oppineet kielen jo lapsuudessaan. Toki väitteen sanojalla saattaa olla pilkettä silmäkulmassa, mutta yhtä kaikki, se tuntuu olevan monien suomalaisten sydäntä lähellä.

Myös monet suomenoppijat ovat vakuuttuneita kielen ylitsepääsemättömästä vaikeudesta ja toistavat hokemaa. Virneen sijaan heidän ilmettään kuvaa yleensä lamaannus.

Todellisuudessa suomi on kuitenkin kieli muiden joukossa. Joillekin se on helpompi ja toisille vaikeampi oppia. Tuhannet Suomeen muuttaneet, taustasta riippumatta, ovat oppineet kielen erittäin hyvin.

Suomen kieli eroaa monesta tutummasta kielestä

Suomen rakenne ja sanasto poikkeavat monista muista eurooppalaisita kielistä, mikä voi vaikeuttaa oppimista. 

Esimeriksi brittienglannin puhujalle espanjan ”uno” ja ”dos” ovat melko helppoja, kun taas suomen ”yksi” ja ”kaksi” verrattain vaikeita ääntää ja muistaa. Suomen sijamuotojen suuri määrä voi pistää aloittelijalle jauhot suuhun. Entä miten kerrot pöydällä olevista tavaroista? Kuka muistaa, miten eksistentiaalilauseiden ja monikon partitiivin säännöt menivätkään? Myös asioiden ilmaisu menneessä tai tulevassa aikamuodossa voi tuottaa vaikeuksia. 

Onneksi kaikkien kielioppisääntöjen sisäistäminen ei ole välttämätöntä, vaan kielen eri piirteet on mahdollista omaksua opettelematta kaikkia kielitieteellisiä termejä tai oppikirjoja kannesta kanteen. Monet oppijat selättävät alkuhankaluudet ja pikku hiljaa kieliopin logiikka selkeytyy, sanat jäävät muistiin ja lauseenjäsenet loksahtavat paikoilleen.

Onko joku kieli vielä suomeakin vaikeampi? 

Jos kieliä vertailee, kannattaa vertailu tehdä laajemassa perspektiivissä. Usein käytetty FSI:n kielten vaikeusluokittelu 1–5 vertaa eri kielten vaikeutta englannin kieleen. Luokittelun mukaan englantia äidinkielenään puhuvien on opiskeltava suomea (vaikeustaso 4) kokoaikaisesti noin kaksi kertaa pidempään kuin ruotsia (vaikeustaso 1) saavuttaakseen työelämään riittävän osaamisen. 

Saman tason saavuttaminen kiinan tai arabian kielessä voi kuitenkin viedä vielä kaksi kertaa suomea kauemmin. Toisaalta esimerkiksi viron ja muiden lähikielten puhujille suomi voikin olla helppo oppia.

Kieli ei muutu helpommaksi ilman harjoittelua

Kielen vaikeutta tai helppoutta ei ole mielekästä miettiä, jos kielen oppimiseen ja harjoittelemiseen ei paneudu.

Suomen harjoittelu on monelle kielen oppijalle vaikeaa myös suomalaisten itsensä takia: Suomalaiset vaihtavat herkästi englantiin kuullessaan puheessa vieraan korostuksen. Joskus voikin tuntua siltä, että suomen kieliklubin jäsenyyden voi saada vain syntymälahjana ja ulkomaalaiset jätetään sen ulkopuolelle.

Kielenoppijat voivat auttaa suomalaisia muuttumaan ja tehdä Suomesta mukavamman maan oppijoille. Toiveet harjoitella suomea kannattaa sanoa ääneen. Suomenkieliset puolestaan luulevat tarkoittavansa hyvää, kun he vaihtavat kielen englantiin. Puhukaa silti suomea.

Suomen kieltä hyvin kuvaavia adjektiiveja on paljon. Se on rikas, ainutlaatuinen ja kiehtova kieli, mutta se ei ole maailman vaikein kieli. Kielitaustasta riippumatta on tärkeää löytää työkalut ja tavat, joilla kieltenoppiminen saadaan osaksi arkea.