Kirjallisuuspodcast suomenoppijoille

Kirjallisuuspodcast suomenoppijoille -sarjassa Helsingin yliopiston Suomen kielen ja kulttuurin yliopisto-opettajat Saija Pyhäniemi ja Sari Päivärinne keskustelevat suomalaiseen kirjallisuuteen liittyvistä teemoista. 

Kuudennen jakson teemana on historiallinen romaani Suomessa. Jaksossa keskustellaan lajityypin historiasta ja sen nykyisestä suosiosta sekä annetaan lukuvinkkejä historiallisten romaanien ystäville. 

Seitsemännessä jaksossa keskustellaan siitä, miten suomalaisten kansallista identiteettiä rakennettiin 1800-luvulla ruotsinkielisen kaunokirjallisuuden kautta. Tärkeitä vaikuttajia olivat mm. kansallisrunoilija J. L. Runeberg ja Z. Topelius.

Elias Lönnrot ja Kalevala

Elias Lönnrot (1802–1884) on suomen kirjakielen toinen isä Agricolan jälkeen. Lönnrot tunnetaan Kalevalan kokoajana, mikä tarkoittaa sitä, että hän keräsi vanhoja kansanrunoja ja kokosi ne yhtenäiseksi tarinaksi 1800-luvulla. Tutustu Kalevalaan kolmessa minuutissa Ylen videon avulla. 

Kalevala on Suomen kansalliseepos. Kansalliseepoksia ovat esimerkiksi englantilainen Beowulf, ranskalainen Rolandin laulu tai virolainen Kalevipoeg. Suomen kansalliseepos Kalevala on inspiroinut monia taiteilijoita ja kirjailijoita, jopa Tolkienia, sekä luonut kansallista identiteettiä. 

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tekemä verkkomateriaali sisältää tietopaketteja ja tehtäviä muun muassa Kalevalan syntyprosessista, tulkinnasta ja merkityksestä nykyajassa: Matkalla Kalevalaan | Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Monikulttuurisen maamme kirjassa kerrotaan Kalevalan taustasta ja merkityksestä:

Kalevalan kieli on hankalaa runokieltä, joten se kannattaa lukea käännöksenä tai kokonaan toisena versiona, jossa kieli on nykyaikaista ja kuvitus tukee lukemista. Kalevala on inspiroinut muita tekemään omat versionsa:

Kirjailijat Johan Ludvig Runeberg ja Fredrika Runeberg

Tutustu kansallisrunoilija J. L. Runebergiin (1804–1877) ja katso Ylen lyhyt opetusvideo: Runeberg 2 minuutissa.

Runot Suomen sodasta (1808–1809, voit lukea sodasta lisää Ylen sivuilta) nostivat J.L. Runebergin kansallisrunoilijan asemaan. Tutustu teokseen Vänrikki Stoolin tarinoita (1848 ja 1860) Ylen sivuilla.

Runebergin runo Maamme on Suomen kansallislaulu. Lue runon merkityksestä Monikulttuurisen maamme kirjasta:

Osa Runebergin teoksista on selkomukautettu:

Fredrika Runeberg ja ensimmäinen historiallinen romaani

Fredrika Runeberg  (1807–1879) kirjoitti Suomen ensimmäisen historiallisen romaanin Rouva Katariina Boije ja hänen tyttärensä, joka julkaistiin vasta vuonna 1858 kymmenen vuotta sen kirjoittamisen jälkeen. Lue Ylen artikkeli Fredrika Runebergista: Miksi Fredrika Runeberg oli merkittävä suomalainen?

Siskonpeti-komediasarjassa vitsaillaan Runebergien ajasta. Katso sketsit jaksosta Isänmaa (alkaa kohdasta 2:01 sekä 5:40): Isänmaa | Siskonpeti.

Tutustu Fredrikaan elämäkertojen avulla:

Tutustu Runebergien kotiin

Runebergin päivää vietetään 5. helmikuuta ja Suomen ensimmäisessä kotimuseossa on omat perinteensä juhlintaan. Tutustu perinteisiin videon avulla: Runebergin päivän viettoa kotimuseossa | Porvoo.

Tutustu kotimuseoon virtuaalisesti: J.L. Runebergin koti | Kotimuseo.

Runebergin tortut

J. L. Runeberg aloitti päivänsä snapsilla ja tortulla. Tutustu Fredrikan reseptiin esimerkiksi videon avulla: Runebergintorttuja Fredrika Runebergin reseptillä | Porvoo.

Satusetä ja suomalaisuuden muovaaja Zacharias Topelius

Tutustu Topeliukseen  (1818–1898) Ylen opetusvideon avulla: Topelius neljässä minuutissa.

Topelius oli aikansa tunnetuin lastenkirjailija ja häntä pidetäänkin 1800-luvun Pohjoismaiden merkittävimpänä satusetänä tanskalaisen H. C. Andersenin (1805–1875) jälkeen. Tutustu Topeliuksen tunnetuimpiin satuihin: 

• Lue: Adalmiinan helmi | Iltasatu.
• Kuuntele: Topeliuksen sadut | Yle Areena.

Topeliuksen kirjoitukset vaikuttivat siihen, millaisena suomalaiset näkivät itsensä. Suomen maantiedettä ja historiaa läpikäyvä lukukirja Boken om Vårt Land (1875) ja sen suomennos Maamme kirja (1876) ovat muovanneet monien sukupolvien käsityksiä Suomesta ja suomalaisista 1870-luvulta alkaen. Tutustu teoksen digitaaliseen editioon: Maamme kirjan digitaalinen editio (SKS ja SLS 2018).

Tutustu myös Maamme kirjan luomaan suomalaiskuvaan Monikulttuurisen maamme kirjan avulla.