Puheenvuoron sisältö tekstinä: Miksi kannattaa oppia suomea ja/tai ruotsia kansainvälisenä osaajana Suomessa?

Kiitos mahdollisuudesta saada jakaa kanssanne minun suomen ja ruotsin kielen tarinani, miten olen oppinut (ja opin edelleen) suomea ja ruotsia sekä miksi molemmat kielet ovat minulle tärkeitä. Kerron myös ajatuksiani siitä, kuinka kielen oppimisen esteet voitetaan.

Meillä on monikielinen perhe. Puhun lapsille englantia ja Alex puhuu heille ruotsia. Puhumme englantia yhdessä. Kun on illallinen suvun kanssa, puhutaan suomea, ruotsia ja englantia sekaisin.  

Aloin oppia ruotsia ennen suomea, koska Alex puhui enemmän ruotsia perheensä ja vanhojen ystäviensä kanssa. Minulle oli myös helpompaa oppia ruotsia, koska olin opiskellut saksaa. Halusin kuitenkin aina opiskella suomea, koska se oli niin ’eksoottinen’ kieli ja pidin siitä, miltä se kuulosti. 

Aloin opetella suomea ennen kuin muutimme Suomeen. Suomessa opiskelin Helsingin yliopiston iltakurssilla ja yksityisen opettajan kanssa. Kansalaisuushakemusta varten tein YKI-testin eli yleisen kielitutkinnon suomeksi. En käynyt suomen kielen kursseja sinä aikana, kun olin Koneella töissä, mutta aloitin ne uudestaan viime vuonna, kun Alexista tuli presidenttiehdokas. Täytyy sanoa, että pelko on erittäin tehokas motivaatio! Nyt jatkan suomen tunteja ja yritän puhua suomea niin paljon kuin mahdollista. Tasavallan presidentin puolison roolissa on tietysti myös aika paljon luettava suomeksi. 

Opin ruotsia eri tavalla kuin suomea, kuuntelemalla perhettä ja ystäviä. Siksi puhun ruotsia ehkä sujuvammin kuin suomea. Huomaan kuitenkin nyt, että suomen kielen sanastoni on laajempi kuin ruotsin sanastoni. 

Miksi halusin oppia molempia kieliä? Alex on kaksikielinen ja oli turhauttavaa, kun en ymmärtänyt, mitä ympärilläni tapahtui. Vaikka toki se oli kätevää hänelle – hän järjesti ison 40-vuotissyntymäpäiväyllätyksen minulle ilman, että ymmärsin, mistä hän puhui puhelimessa!

Minulla oli siis sekä perhe- että käytännön syitä, miksi halusin oppia ruotsia ja suomea. Kannattaa joka tapauksessa opetella edes vähän suomea tai ruotsia, jos tulet Suomeen töihin tai opiskelemaan. 

Ensinnäkin suomen ja/tai ruotsin kielen taito avaa ammatillisia ja henkilökohtaisia ovia. On toki mahdollista työskennellä Suomessa ilman että puhuu suomea tai ruotsia. Mielestäni kaikkien yritysten tulisikin miettiä, jääkö heiltä hyödyntämättä kansainvälistä osaamista, uusia ideoita organisaatiossa, mahdollisesti uusilla markkinoilla, jos työtehtäviin, jotka eivät käytännössä vaadi suomen kieltä, asetetaan epärealistisia kielivaatimuksia. Meidän on myös huolehdittava siitä, että Suomeen muuttavat tai täältä työnhakua harkitsevat, ehkä opintojen jälkeen, eivät jätä hakematta työtä kielisyistä.

Silti on totta, että ainakin suomen tai ruotsin alkeiden oppiminen avaa lisää työmahdollisuuksia. Kielitaito parantaa mahdollisuuttasi työllistyä, edetä urallasi (etenkin pienemmissä kotimaisissa yrityksissä) ja hyödyntää osaamistasi yrityksen sisällä. 

Suomen tai ruotsin kieli auttaa sinua integroitumaan moniin organisaatioihin nopeammin.  Henkilökohtaisia yhteyksiä on helpompi luoda, kun puhut suomea tai ruotsia.  Suomea tai ruotsia tarvitaan myös kansalaisuuden saamiseksi, jos sitä suunnittelet. 

Det finns ytterligare en anledning till att jag tycker att det är värt att lära sig åtminstone lite finska eller svenska om du kommer till Finland för att arbeta eller studera: Språk är nyckeln till olika kulturer och nya sätt att tänka. 

När man kan läsa en bok på svenska eller finska, kanske bara en barnbok, och även om man inte förstår allt som skrivs, börjar man tänka lite mer som en finländare, och så blir man lite mer "inne", en del av gemenskapen, istället för att känna sig "utanför" hela tiden. 

Om du har barn här kan du vara säker på att de snabbt lär sig finska eller svenska. Om du vill förstå vad de pratar om med sina vänner måste du lära dig åtminstone lite finska eller svenska. 

Om du kan sjunga några snapsvisor på svenska eller finska, kommer du att få vänner väldigt snabbt och fester blir mycket roligare, tro mig!

Det finns en fascinerande bok som heter "Through the Language Glass: Why the World Looks Different in Other Languages", där författaren, Guy Deutscher, ger olika exempel på hur människor ser världen annorlunda på grund av skillnader i språket. Detta kan leda till olika uppfattningar om tid, rum, riktning och till och med färg. 

Kokemukseni mukaan kieli vaikuttaa jopa siihen, miten jotain tehdään. Kun ymmärsin, että suomen kielessä käytetään passiivimuotoa paljon enemmän kuin englannissa, ymmärsin myös, että Suomessa se, kuka tekee jotain, ei ole yhtä tärkeää kuin se, että asia tehdään. Töissä voi olla turhauttavaa, jos ei ole selvää, kenen pitäisi tehdä mitäkin, mutta olen oppinut, että se johtuu kielestä.

Mitä tämä tarkoittaa arjessa? Miten voittaa kielten oppimisen esteitä? Minun mielestäni tärkeintä on yrittää puhua suomea (tai ruotsia) joka päivä, vaikka vain vähän. 

Hyödynnä verkkokursseja ja muita digitaalisia työkaluja, jotka ovat nykyään niin paljon parempia kuin kymmenen vuotta sitten.

Etsi tilanteita, joissa puhut vain suomea (tai ruotsia), esimerkiksi ruokaostoksilla, parturissa tai kampaajalla, yliopiston ruokalassa.  

Tai kuten ranskalainen professori kertoi meille yliopistossa; paras tapa oppia kieltä on löytää kyseistä kieltä äidinkielenään puhuva poika- tai tyttöystävä. En kuitenkaan suosittele tätä Suomeen tuleville puolisoille!

Finally, I read an interesting book recently called New Finnish Grammar. It’s not a grammar book, but rather a novel. And it wasn’t written by a Finn, but rather by an Italian author, Diego Marani, and I read the award-winning translation into English, by Judith Landry. It tells the story of a German-Finnish doctor in Italy in WWII treating a patient who has lost his memory. He assumes the patient is Finnish, because of some clothing the patient is wearing, and so sets about teaching him Finnish as part of his treatment. He even arranges for him to return to Finland. 

The patient dutifully learns Finnish, with the help of various people, but is not convinced that Finnish is actually his mother tongue. I won’t give away the ending of the book, but it has beautiful descriptions of Finnish for learners of the language. Bear in mind that this is an English translation of a book in Italian about a German-Finn teaching Finnish to someone of unknown nationality… but the narrator explains that:

“Finnish was not invented. The sounds of our language were around us, in nature, in the woods, in the pull of the sea, in the call of the wild, in the sound of the falling snow. All we did was to bring them together and bend them to our needs.” 

I think that is a beautiful description of Finnish and the way it weaves sounds together as a language. Thinking of nature may help Finnish learners in our pronunciation but it doesn’t help much with the grammar. However, the narrator also explains that: 

“In European languages the sentence is a straight line; in Finnish it is a circle, within which something happens. In our language [Finnish] every sentence is sufficient unto itself, in others it needs surrounding discourse in order to exist, otherwise it is meaningless.” 

I think this explains really well why there are such complex compound words and insanely long adjectival clauses in Finnish - they are just complete packages within a circle of meaning. So next time we Finnish learners are struggling with a Finnish sentence, perhaps it will help to think of it as a circle encompassing all the required information.

Alternatively, my advice is to watch the kielibuusti videos, which are great, or find a patient Finnish friend with whom to practise speaking Finnish on a daily basis!

Kiitos/Tack/Thank you.