Asmita: Hei kaikille! Tämä on Elämää suomeksi -podcast. Tervetuloa kuuntelemaan. Tässä jaksossa me puhumme luonnosta ja luonnossa liikkumisesta. Minä olen Asmita. Olen asunut viisi vuotta Suomessa. Olen Nepalista. Minun kanssani on keskustelemassa kaksi kurssikaveria Haaga-Heliasta: Anita ja Shruti.

Anita: Olen Anita. Olen kotoisin Venäjältä Petroskoista. Olen asunut Suomessa jo viisi vuotta.

Shruti: Moi, olen Shruti ja olen Intiasta. Olen asunut Suomessa kymmenen vuotta.

Asmita: Kerro jotain kotipaikastasi Shruti.

Shruti: No minä olen Intiasta, Mumbaista ja Mumbai on tosi iso kaupunki. Meillä on 21 miljoonaa ihmisiä ja kaupunki koostuu seitsemästä eri saaresta.

Anita: Olen Petroskoista, ja se on Karjalan pääkaupunki. Se sijaitsee Äänisrannalla ja Ääninen on Euroopan toiseksi suurin järvi. Petroskoissa asuu noin yli 200 000 asukasta.

Asmita: Olen kotoisin Surkhetista Nepalista. Se on pieni kaupunki. Se on alueella pää, ja siellä asuu, siellä on 420 000 asukasta. Jos haluat mennä luontoon, miten se onnistuu, Shruti?

Shruti: No Intiassa meillä on niinku paljon puistoja kaupungissa, mutta jos haluat päästä luontoon, se ei ole helppo. No sinun täytyy mennä kaks tai kolme tunti autoreissulle ja sitten sä pääset jo luontoon.

Anita: Niin Karjalassa jos haluan mennä kesällä niin minun ei tarvitse ottaa paljon tavaraa mukaan ja se on ihan helppo. Mä voin laittaa sopivat kengät jalkaan ja mennä ja kävellä vaikka monta kilometriä metsässä. Voin myös pyöräillä tai voin vaikka mennä autolla kesämökille ja sieltä lähteä soutamaan järvellä.

Asmita: Meillä luonto on tosi lähellä. Se kestää viisi minuuttia, kun tulee järvi, ja se kestää kymmenen minuuttia, kun tulee metsä. Millaista luonto on? Millaisia eläimiä siellä on? Anita?

Anita: No Karjalan luonto on erittäin rikas ja erityisesti kesällä luonto on kaunis. On vihreää, paljon puita, kukkia, erilaisia pensaita. Voi viettää aikaa Äänisen rannalla, ottaa aurinko, uida. Eläimiä Karjalan metsässä on myös paljon: karhuja, jäniksiä, kettuja, ilveksiä ja hirviä.

Shruti: No Intiassa meillä on aavikoita, vuoria, trooppisia metsiä, jokia, tasankoja ja saaristoa. Mä kerron nyt metsästä enemmän. Metsässä on aika paljon erilaisia puita ja paljon hedelmiäpuita, esimerkiksi mango, kookospalmuja, jakkipuuta ja papaija ja marjoja. Ja meillä on eläimiä kuin apinoita, käärmeitä, tiikereitä, gepardia, kettuja, susia, norsuja ja paljon erilaisia lintuja.

Asmita: Meillä Nepalissa on paljon vuoria, jokia, järviä. Siellä voi uida. Ja metsää ja paljon puita ja villisikoja ja käärmeä myös. Nyt puhutamme säästä ja vuodenajoista. Millaiset vuodenajat teillä on Anita?

Anita: Karjalassa on myös samoin kuin Suomessa on neljä vuodenaikaa eli talvi, kevät, kesä ja syksy. Talvi on kylmä vuodenaika ja se on todella pitkä. Keväällä luonto herää ja kesällä on todella valoisa. Kesällä on yötön yö, silloin aurinko ei laske ja on valoisa ympäri vuorokauden.

Shruti: No meillä on kolme vuodenaikaa: kesä, sadekausi ja talvi. Mutta jos asut pohjoisessa Intiassa, sitten siellä on neljä vuodenaikaa, että syksy tulee lisäksi. No kesä kestää maaliskuusta toukokuuhun. Talvi kestää joulukuusta helmikuuhun, ja sadekausi kestää neljä kuukautta, kesäkuusta syyskuuhun. Se sataa melkein joka päivä, ja keskimääräinen sademäärä Intiasssa on 120 senttimetriä. Niin monsuunin aikaa voit nähdä paljon vesiputouksia, ja se on tosi kaunis ja lokakuu ja marraskuussa joskus sataa ja joskus ei. Ja se on vähän kuin syksy mutta ei oikeasti tuntuu samalla kuin Suomessa.

Asmita: Nepalissa on viisi vuodenaikaa: kevät, kesä, monsuuni, syksy ja talvi. Surkhetissa kun on kesä, se on 30 plus lämmintä, kuumaa, ja sitten kun on talvi, se on noin kymmenen plus astetta lämmintä.

Anita: No Karjalassa voi olla todella, todella kylmä talvi. Joskus pakkasta voi olla yli 30 astetta. Karjalainen kesä voi olla erilainen. Ei aina karjalainen kesä ole lämmin, niin et joskus kesäkuussa ihmiset käyttävät vielä kesätakkia taikka ihan lämpimiä villapuseroita. Mutta esimerkiksi kaks vuotta sitten Karjalassa oli todella kuuma kesä. Silloin melkein kaks kuukautta oli lämmintä yli 30 astetta.

Shruti: No meillä ei tarvitse kesätakkia. Intiassa kesällä tulee tosi kuuma. Se piti olla 40 astetta ja talvella se on 20 astetta aamulla ja yöllä mutta nyt päivässä 30 tai 35 astetta. Ja sadekausi on vähän viileämpi, jos sataa joka päivä.

Asmita: Lopuksi puhumme luonnossa liikkumisesta. Onko sinun kotimaassasi kansallispuistoja tai luonnonsuojelualueita?

Shruti: No kyllä Intiassa on meillä 106 kansallispuistoja ja 567 luonnonsuojelualueita tällä hetkellä, ja se on suosittu turistikohde, jos haluatte nähdä tiikereitä, leopardeja ja norsuja.

Anita: Karjalassa on sekin paljon kansallispuistoja ja hyvin tunnettu kansallispuisto, jonka nimi on Paanajärvi. Paanajärvi sijaitsee Venäjän Pohjois-Karjalassa. Se on erittäin suosittu paikka turisteille, ja suojelualueita on myös paljon, esimerkiksi Karjalassa Etelä-Karjalassa, missä minun mummo asui vepsäläisalueella on suojelualue, jolla kasvaa karjalaisia visakoivuja.

Asmita: Kun Nepal on pieni maa, siellä on 12 kansallispuistoja ja neljä villieläinten suojelualueita. Mitä ihmiset tavallisesti tekevät luonnosta Shruti?

Shruti: No Intiassa luonnossa voit mennä villieläinsafarille, mutta se on tosi tärkeä, että opas on sinun kanssa. No meillä on aika paljon joet, ja siellä tehdään vesiurheiluja, kuten koskenlaskua. No en oikeasti suosittele uimista, jos et tiedä paikasta, koska se on mahdollista, että vedessä on vaarallisia eläimiä.

Anita: Mmm Karjalassa aktiviteeteista kyllä voin mainita sen, että ihmiset retkeilevät kansallispuistoissa ja pyöräilevät luonnossa. Maastopyörät ovat nyt suosittuja erityisesti nuorilla. Veneily ja kalastus on myös suosittuja. Me laskemme koskia, ja talvella harrastetaan paljon avantouintia.

Asmita: Nepalissa ihmiset keräävät hedelmiä, menevät piknikille, ja myös koskenlaskua, benji-hyppyjä ja viidakkosafari myös. Saako sinun kotimaassasi kerätä jotakin luonnosta?

Shruti: No Intiassa kyllä saa, jos se ei ole suojelualue tai yksityinen alue.

Anita: Karjalassa metsä on vain valtion omistuksessa eli yksityiset ihmiset eivät omista metsää. Karjalassa ainakin kaikki ihmiset voivat käydä vapaasti metsässä ja kerätä metsän antimia eli ihmiset voivat poimia marjoja ja sieniä. Ei saa hakata metsää tai hakkuille pitää olla lupa. Sitten ei saa kerätä rauhoitettu kasvia, ja tulen voi tehdä vain siihen tarkoitetulla alueella.

Asmita: Ja Nepalissa ihmiset keräävät metsämarjoja, hedelmiä ja sieniä metsässä.

Anita: Hedelmiä?

Asmita: Joo (naurahtaa). Lopuksi kysymys kaikille. Mitä luonto merkitsee sinulle?

Shruti: No luonto tuo minulle rauhaa ja tykkään olla luonnossa. Se on tosi rentouttavaa. Ja minä pidän maalaamisesta ja saan inspiraatio maalata luonnostakin.

Anita: Luonto rauhoittaa kyllä, olen ihan samaa mieltä. Ja meidän varmasti pitää suojella luontoa ja ottaa huomioon, miten meidän toimintamme aiheuttaa luonnolle.

Asmita: Minulle luonto on kaikki kaikessa. Uskon luontoon ja sen voimaan. Luonto näyttää meille elämisen merkityksen, ja muutos on elämää. Luonto antaa minulle myös rauhan, ja olen kiitollinen, että olen elossa. 

Asmita: Kiitos, että olitte keskustelemassa ja kiitos kuuntelijoille. Tervetuloa kuuntelemaan Elämää suomeksi -podcastin seuraava jakso. Kiitos.

Anita: Kiitos.

Shruti: Kiitos.