1. Referointi tarkoittaa, että poimit jonkun toisen esityksestä (tekstistä/kirjasta/luennosta/videosta) ajatuksia, joita kuvailet omin sanoin. Taito referoida muiden tekstejä on tärkeä opiskelutaito.
2. Referaatti on lyhennetty selostus jostakin toisesta esityksestä. Tavallisesti kirjoittaja poimii referaattiin alkutekstistä tärkeimmät asiat tai omalle tekstilleen keskeisimmät asiat.
3. Kommentoivassa referaatissa yhdistät näihin muiden ajatuksiin myös omia ajatuksiasi.
4. Referoija (eli se, joka referoi) usein lyhentää alkutekstin ajatuksia. Referaatissa esitetään asiat samoin kuin alkuperäisessä tekstissä. Toisen ajatuksia ei saa muuttaa.
5. Referoidut kohdat merkitään lähdeviitteillä. Viitemerkinnät ovat osa tekijänoikeuksien kunnioittamista.

1. Suora lainaus eli sitaatti tarkoittaa, että otat jonkun toisen esityksestä (tekstistä/kirjasta/luennosta/videosta) ajatuksia, jotka liität omaan tekstiisi suoraan, muuttamatta mitään.
2. Vältä suoria lainauksia! Opiskeluteksteissä kannattaa kertoa muiden ajatukset omin sanoin, eli muotoilla ajatukset vähän eri tavoin kuin alkuperäisessä tekstissä.
3. Suoria sitaatteja voi kuitenkin käyttää esimerkiksi silloin, kun 1) siteeraa lakia, 2) siteeraa jotain aforismia tai jonkun puhetta tai 3) kun kiistää toisen ajatukset (alkuperäinen ajatus on silloin kohtelias laittaa näkyviin lukijallekin).
4. Suora lainaus merkitään lainausmerkeillä ja lähdeviitemerkinnällä.

Esimerkki suorasta lainauksesta:
Lain mukaan rakenteelliseen sosiaalityöhön kuuluu mm. ”sosiaalihuollon asiakastyöhön perustuvan tiedon tuottaminen asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä sekä tarpeisiin vastaavien sosiaalipalvelujen ja muun sosiaalihuollon vaikutuksista.” (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014 §7.)

1. Plagioinnilla tarkoitetaan, että toisen tekstiä käytetään oman teoksen osana niin, että lähteitä ei mainita. Lukija voi luulla, että teksti on kirjoittajan omaa, vaikka ei olekaan.
2. Plagiointia ei pidä käyttää koskaan! Plagiointia voidaan pitää tieteellisenä varkautena.

3. Sekin on plagiointia, että muokkaa toisen tekstiä, mutta ei laita näkyviin lähdemerkintää.

   Kun kirjoittaja käyttää lähdeviitettä (= merkitsee tekstiin sen, kuka on kirjoittanut aiheesta ja milloin), kyseessä ei ole plagiointi.

1. Lue Helsingin Sanomissa 26.10.2018 julkaistu artikkeli, joka käsittelee tunteita. Voit valita alkuperäisen version (B2-taso) tai helpomman version (B1). Artikkelit ovat tällä verkkosivustolla pdf-muodossa.
2. Poimi kaikki artikkelissa esiintyvät tunnesanat.
3. Valitse sen jälkeen tekstistä 4–5 aiheen kannalta tärkeää sanaa.
4. Jos sinulla on mahdollista tehdä tämä harjoitus yhdessä muiden kanssa, jatka näin:
   Selitä muille sanat, jotka valitsit tekstistä (älä sano sanaa).
   Muut arvaavat, mitkä sanat valitsit. 
   Kerro, miksi valitsit nämä sanat.

Lähde: Lakka & Pietilä 2022

1. Lue Helsingin Sanomissa julkaistu artikkeli, joka käsittelee tunteita. (Voit valita B1- tai B2-tasoisen tekstin.)
2. Kirjoita aloitus, jossa väität jotakin tunteista.
3. Jatka virkkeellä, joka alkaa "Toisin kuin yleensä luullaan..."
4. Jatka virkkeellä, joka alkaa "Esimerkiksi..."
5. Jatka virkkeellä, jossa teet päätelmän, esim. "Siksi... / Niinpä... / Tästä syystä..."
6. Jatka virkkeellä, joka alkaa "Aivan kuten X:ssä..." tai "Toisin kuin X:ssä..."
7. Jatka virkkeellä, joka alkaa suhtautumisella, esim. "Uskon, että / luulen / en usko / en tiedä, onko..."

8. Jatka virkkeellä, joka alkaa "Tulevaisuudessa..."

   Nyt sinulla on hyvä alku, josta voit työstä referaattiasi eteenpäin! 

Valitse Helsingin Sanomien tunneartikkelista yksi virke. Muunna (=muuta) sen jälkeen virkettä seuraavien ohjeiden mukaan. Ohjeissa on annettu esimerkkivirke, jota muutetaan, mutta tarkoitus on, että valitset jonkun toisen virkkeen, jota muutat. (Tehtävän lähde: Kenttälä, Marjukka 2012: Suomi sujuvaksi. Helsinki: Gaudeamus.)

ESIMERKKIVIRKE: 
”Tunteiden biologinen tarkoitus on yksinkertainen: ne saavat ihmisen lähestymään hyvinvointia edistäviä asioita ja välttämään vaarallisia asioita.” (HS)

1. Tee lauseesta kysymys. 
   Esim. Mikä on tunteiden biologinen tarkoitus? Onko tunteiden biologinen tarkoitus yksinkertainen?
2. Vaihda yksikkö monikkoon ja päinvastoin.
   Esim. Tunteen biologiset tarkoitukset ovat yksinkertaisia… Ne saavat ihmiset lähestymään…
3. Muunna lause negatiiviseksi.
   Esim. Tunteiden biologinen tarkoitus ei ole yksinkertainen… Ne eivät saa ihmisiä lähestymään…
4. Vaihda verbiä.
   Esim. … ne auttavat ihmistä löytämään hyvinvointia edistäviä asioita ja karttamaan vaarallisia asioita.
5. Lisää lauseeseen adverbiaali (ajan-, paikan- tai tavanilmaus).
   Esim. … ne saavat nopeasti ihmisen lähestymään hyvinvointia edistäviä asioita ja välttämään vaarallisia asioita. 
6. Lisää lauseeseen ehkä, toivottavasti, luultavasti, onneksi tai valitettavasti.
   Esim. Tunteiden biologinen tarkoitus on luultavasti yksinkertainen: ne saavat ihmisen lähestymään hyvinvointia edistäviä asioita ja välttämään vaarallisia asioita.
7. Vaihda verbin aikamuotoa.
   Esim. Tunteiden biologinen tarkoitus on ollut yksinkertainen: ne saivat ihmisen lähestymään hyvinvointia edistäviä asioita ja välttämään vaarallisia asioita.

Testaa taitosi ja tee alla oleva tehtävä. Valitse mielestäsi paras alkuperäisen tekstin referointi. Pohdi, mikä tekee valitsemastasi referoinnista parhaan, ja perustele valintasi.