Ilmari Kianto ja realistinen kansankuvaus

Ilmari Kiannon (1874–1970) tunnetuin romaani Punainen viiva (1909) kertoo Suomen ensimmäisistä eduskuntavaaleista vuonna 1907, joissa kaikilla 24 vuotta täyttäneillä miehillä ja naisilla on äänioikeus. Vaalilupaukset lupaavat, että jos äänestää uutta sosiaalidemokraattista puoluetta ja vetää punaisen viivan äänestyslippuun, köyhälistön elämä paranee. Katso romaanin filmatisointi vuodelta 1959 Yle Areenasta.

Novellin uudistaja Maria Jotuni

Maria Jotuni (1880–1943) oli kirjailija, joka käsitteli teoksissaan naisen ja miehen välistä suhdetta sekä rahan ja rakkauden tasapainoa. Hän on tunnettu dialogin rakentamisen mestarina ja modernistisesta ilmaisusta. Esimerkiksi novelli Hilda Husso rakentuu puhelinkeskustelusta, josta kuullaan vain Hildan puheet. Kuuntele novelli kuunnelmana: Hilda Husso | Yle Areena (10 min).

Hilda Husso on luettavissa myös Monikulttuurisen maamme kirjassa:

Jotunin aiheet tekivät hänestä tasa-arvoa ja naisen asemaa analysoivan kirjailijan. Tutustu Jotunin elämänvaiheisiin Sukupuolentutkimuksen valtakunnallisen Hilma-verkoston klassikkogalleriassa: Maria Jotuni | feministisiä ajattelijoita.

Kuuntele keskustelu Jotunin näytelmästä, joka aiheutti 1920-luvun Suomessa taideskandaalin: Tohvelisankarin rouva | 101 kirjaa | Areena. Voit kuunnella näytelmän myös kuunnelmana.

Tutustu tunnettuihin teoksiin. Esimerkiksi novellikokoelma Kun on tunteet (1913) on kokonaisuudessaan luettavissa Kansalliskirjaston digiaineistoissa.

Jotunin teoksista on saatavilla myös muutamia selkokirjoja:

Joel Lehtonen ja ensimmäinen yhdenpäivänromaani

Joel Lehtonen (1881–1934) kehitti romanttiseksi realismiksi kutsutun tyylinsä ja kuvasi yhteiskunnan ja kulttuurin murrosta.

Putkinotko (1920): humoristinen yhdenpäivänromaani. Romaani on kuunneltavissa äänikirjana: Putkinotko | Yle Areena. Lue myös Ylen lukupiirin artikkeli romaanista. Voit myös katsoa elokuvan vuodelta 1954: Putkinotko | Yle Areena.

Kerran kesällä -romaani (1917) on myös selkomukautettu:

Suomen ainoa kirjallisuuden nobelisti F. E. Sillanpää

Frans Emil Sillanpää (1888–1964) on ainoa suomalainen kirjailija, joka on voittanut Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Tutustu Sillanpään elämänkaareen F. E. Sillanpää seuran sivuilla tai kuuntele, kun Sillanpää itse muistelee elämäänsä lyhytdokumentissa (1953), joka löytyy Yle Areenasta.

Romaani Hurskas kurjuus (1919) analysoi sisällissodan syitä ja seurauksia. Katso 101 kirjaa -ohjelman keskustelu kirjasta: Hurskas kurjuus | Yle Areena. Lisää analyysia voit lukea Monikulttuurisen maamme kirjasta:

Sillanpään teoksista on tehty useita kirjallisuusfilmatisointeja. Vapaasti katsottavissa on vuonna 1934 julkaistun teoksen filmatisointi Ihmiset suviyössä (1948) ja KAVI:n materiaalissa tutustutaan Nokian hahmoon ja lavastukseen.

Työläiskirjailija Toivo Pekkanen

Työläiskirjailija Toivo Pekkasen (1902–1957) tunnetuin teos Tehtaan varjossa (1932) kuvailee ja analysoi Suomen sisällissodan (1918) jälkitunnelmia. Samalla se on myös isänsä menettäneen pojan kasvutarina 1920-luvun Suomessa.

Kuuntele keskustelu teoksesta: Tehtaan varjossa | 101 kirjaa | Yle Areena.

Prologi ja siihen liittyvät sanaselitykset löytyvät Monikulttuurisen maamme kirjasta:

Voit myös tutustua teoksen elokuvasovitukseen vuodelta 1968: Tehtaan varjossa | Yle Areena.

Pekkasen lapsuuteen perustuva muistelmaromaani Lapsuuteni julkaistiin vuonna 1953. Voit katsoa elokuvasovituksen vuodelta 1967: Lapsuuteni | Yle Areena.

Mika Waltari ja käännetyin suomenkielinen romaani

Mika Waltari (1908–1979) aloitti kirjailijauransa Tulenkantajien kirjailijaryhmässä. Hän julkaisi vuonna 1928 läpimurtoteoksena Suuri Illuusioni, joka kuvasi 1920-luvun henkeä ja elämänjanoa. Kansainvälistä mainetta Waltari sai julkaistuaan tiiliskivimäisen klassikon Sinuhe egyptiläinen vuonna 1945. Klassikko on edelleen ajankohtainen: kuuntele keskustelu teoksesta nykyajan kontekstissa Sinuhe Egyptiläinen | 101 kirjaa. Voit myös kuunnella romaanin äänikirjana.

Voit tutustua Waltariin kuvallisen kirjailijaelämäkerran avulla:

Elokuvat Waltarin kynästä

Waltari kirjoitti myös elokuvakäsikirjoituksia. Tutustu Mika Waltari -elokuviin KAVI:n (Kansallinen audiovisuaalinen instituutti) sivuilla: Mika Waltari ja elokuva | KAVI. Komisario Palmu -salapoliisiromaanien filmatiosoinnit ovat suomalaisen elokuvan klassikoita:

• Filmatisointi Kaasua, komisario Palmu! (1961) perustuu Waltarin vuonna 1939 julkaistuun salapoliisiromaaniin Kuka murhasi Rouva Skrofin?
• Komisario Palmun erehdys (1960) on jopa äänestetty kaikkien aikojen suomalaiseksi elokuvaksi.
• Tähdet kertovat, komisario Palmu (1962) on Waltarin dekkarisarjan viimeinen osa (1962).

Selkokirjat