Opi suomea

Kaunokirjallisuus – ikkuna kieleen ja kulttuuriin

Miten ja mistä voit aloittaa tutustumisen suomalaiseen kirjallisuuteen?
Kaksi henkilöä istuu lattialla kirjastossa katsomassa kirjaa. Papereita on levällään heidän ympärillään.

Kaunokirjallisuus tukee kielenoppimista

Kaunokirjallisuus on sekä kieltä että kulttuuria. Kirjallisuus syntyy ajassaan, joten se on oiva näköalapaikka yhteiskuntaan ja sosiaaliseen maailmaan. Kirjallisuutta lukemalla voi oppia ymmärtämään ihmisiä ja kieltä sekä tutustua historiaan ja tapakulttuuriin. Lukemalla myös kielitaito karttuu, mikä lisää osallisuuden kokemusta ja auttaa kotoutumisessa.

Selkoa vai ei?

Selkokirjallisuus on hyvä tapa tutustua klassikoihin. Selkokielisen teoksen lukeminen antaa myös onnistumisen kokemuksia. Edistyneen oppijan kannattaa kuitenkin tarttua välillä haastavaankin teokseen ja luopua ajatuksesta, että jokainen sana tulisi ymmärtää. Varsinkin lukupiirityöskentelyssä ryhmän tuki auttaa, eikä painetta jokaisen sanan ymmärtämisestä synny. Opettaja auttaa myös analysoinnissa ja kulttuurisen kontekstin ymmärtämisessä.

Selkokeskus ylläpitää tietokantaa suomenkielisestä selkokirjallisuudesta. Kaikki selkokieliset kirjat löydät selkokirjatietokannasta.

Tutustu suomalaiseen kirjallisuuteen

Jos et tiedä mistä aloittaa tai kaipaat muuten vain lukuvinkkejä, on Yle valinnut yhden kirjan jokaiselta Suomen itsenäisyyden ajan vuodelta vuoteen 2018 saakka: 101 kirjaa | Kirjojen Suomi.

Jos kaipaat suosituksia tavallisilta lukijoilta, kokeile suomalaista #kirjagram-aihetunnistetta Instagramissa: löydät lyhyitä kirja-arvioita ja pääset osaksi lukijoiden yhteisöä.

Jos olet Helsingistä, voit myös aloittaa romaaneista, jotka sijoittuvat Helsinkiin. Tutustu Helsingin kaupungin listaukseen: Romaaneja Helsingistä | My Helsinki.

Monia klassikoita on tarjolla ilmaiseksi myös äänikirjoina Yle Areenasta.

Voit aloittaa myös tutustumalla suomalaisiin kirjailijoihin. Ammatti: kirjailija -sarja rakentaa kuvan suomalaisesta kirjailijuudesta. Mukana on 34 kirjailijahenkilökuvaa 1920-luvulta syntyneistä 1960-luvulla syntyneisiin.

Kirjailijoiden liputuspäivät muistuttavat kirjallisuuden merkityksestä

Kirjallisuushistoria ja kirjallisuuden merkkihenkilöt näkyvät arjessa muun muassa kadunniminä, merkkihenkilöiden patsaina ja liputuspäivinä. Suomessa on paljon kirjailijoille omistettuja liputuspäiviä:

5.2. J. L. Runebergin päivä
28.2. Kalevalan päivä eli suomalaisen kulttuurin päivä
19.3. Minna Canthin päivä eli tasa-arvon päivä
9.4. Mikael Agricolan päivä eli suomen kielen päivä, joka on myös Elias Lönnrotin syntymäpäivä
6.7. Eino Leinon päivä eli runon ja suven päivä
9.8. Tove Janssonin ja suomalaisen taiteen päivä (suositeltu liputus)
10.10. Aleksis Kiven päivä eli suomalaisen kirjallisuuden päivä

Opi kirjallisuudesta oppijoille suunnatun podcastin avulla

Helsingin yliopiston Suomen kielen ja kulttuurin yliopisto-opettajat Saija Pyhäniemi ja Sari Päivärinne keskustelevat suomalaiseen kirjallisuuteen liittyvistä teemoista. Podcast on suunnattu edistyneille suomen kielen oppijoille, jotka ovat kiinnostuneita suomalaisesta kaunokirjallisuudesta ja kulttuurihistoriasta. 

Sivustolla on myös jokaisen jakson tekstivastine ja sanaselitykset: Kirjallisuuspodcast suomenoppijoille | Kielibuusti.

Lukupiirit 

Lukupiireissä luetaan ja keskustellaan yhdessä. Lukupiirejä järjestävät muun muassa kirjastot, mutta toistaiseksi nimenomaan kielenoppijoille suunnattuja lukupiirejä on vähän. Lue lisää lukupiirien käytöstä opetuksessa Kielibuustin sivuilta: Lukupiirit kielenoppimista tukemassa | Kielibuusti.

Suomen kirjallisuutta ja historiaa käsitteleviä materiaaleja

©2024 Sari Päivärinne, Anna Sundqvist ja Silja Susilahti

Kirjallisuuden klassikoita ja kulttuurihistoriaa, lokakuu 2024, jonka tekijät ovat Sari Päivärinne, Anna Sundqvist ja Silja Susilahti, on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä. Materiaali on saatavilla osoitteessa kielibuusti.fi.

  • Julkaistu
  • Päivitetty:
Jaa
URL copied!