Kaunokirjallisuus – ikkuna kieleen ja kulttuuriin
Kaunokirjallisuus tukee kielenoppimista
Kaunokirjallisuus on sekä kieltä että kulttuuria. Kirjallisuus syntyy ajassaan, joten se on oiva näköalapaikka yhteiskuntaan ja sosiaaliseen maailmaan. Kirjallisuutta lukemalla voi oppia ymmärtämään ihmisiä ja kieltä sekä tutustua historiaan ja tapakulttuuriin. Lukemalla myös kielitaito karttuu, mikä lisää osallisuuden kokemusta ja auttaa kotoutumisessa.
Selkoa vai ei?
Selkokirjallisuus on hyvä tapa tutustua klassikoihin. Selkokielisen teoksen lukeminen antaa myös onnistumisen kokemuksia. Edistyneen oppijan kannattaa kuitenkin tarttua välillä haastavaankin teokseen ja luopua ajatuksesta, että jokainen sana tulisi ymmärtää. Varsinkin lukupiirityöskentelyssä ryhmän tuki auttaa, eikä painetta jokaisen sanan ymmärtämisestä synny. Opettaja auttaa myös analysoinnissa ja kulttuurisen kontekstin ymmärtämisessä.
Selkokeskus ylläpitää tietokantaa suomenkielisestä selkokirjallisuudesta. Kaikki selkokieliset kirjat löydät selkokirjatietokannasta.
Tutustu suomalaiseen kirjallisuuteen
Jos et tiedä mistä aloittaa tai kaipaat muuten vain lukuvinkkejä, on Yle valinnut yhden kirjan jokaiselta Suomen itsenäisyyden ajan vuodelta vuoteen 2018 saakka: 101 kirjaa | Kirjojen Suomi.
Jos kaipaat suosituksia tavallisilta lukijoilta, kokeile suomalaista #kirjagram-aihetunnistetta Instagramissa: löydät lyhyitä kirja-arvioita ja pääset osaksi lukijoiden yhteisöä.
Jos olet Helsingistä, voit myös aloittaa romaaneista, jotka sijoittuvat Helsinkiin. Tutustu Helsingin kaupungin listaukseen: Romaaneja Helsingistä | My Helsinki.
Monia klassikoita on tarjolla ilmaiseksi myös äänikirjoina Yle Areenasta.
Voit aloittaa myös tutustumalla suomalaisiin kirjailijoihin. Ammatti: kirjailija -sarja rakentaa kuvan suomalaisesta kirjailijuudesta. Mukana on 34 kirjailijahenkilökuvaa 1920-luvulta syntyneistä 1960-luvulla syntyneisiin.
Kirjailijoiden liputuspäivät muistuttavat kirjallisuuden merkityksestä
Kirjallisuushistoria ja kirjallisuuden merkkihenkilöt näkyvät arjessa muun muassa kadunniminä, merkkihenkilöiden patsaina ja liputuspäivinä. Suomessa on paljon kirjailijoille omistettuja liputuspäiviä:
5.2. | J. L. Runebergin päivä |
---|---|
28.2. | Kalevalan päivä eli suomalaisen kulttuurin päivä |
19.3. | Minna Canthin päivä eli tasa-arvon päivä |
9.4. | Mikael Agricolan päivä eli suomen kielen päivä, joka on myös Elias Lönnrotin syntymäpäivä |
6.7. | Eino Leinon päivä eli runon ja suven päivä |
9.8. | Tove Janssonin ja suomalaisen taiteen päivä (suositeltu liputus) |
10.10. | Aleksis Kiven päivä eli suomalaisen kirjallisuuden päivä |
Opi kirjallisuudesta oppijoille suunnatun podcastin avulla
Helsingin yliopiston Suomen kielen ja kulttuurin yliopisto-opettajat Saija Pyhäniemi ja Sari Päivärinne keskustelevat suomalaiseen kirjallisuuteen liittyvistä teemoista. Podcast on suunnattu edistyneille suomen kielen oppijoille, jotka ovat kiinnostuneita suomalaisesta kaunokirjallisuudesta ja kulttuurihistoriasta.
Sivustolla on myös jokaisen jakson tekstivastine ja sanaselitykset: Kirjallisuuspodcast suomenoppijoille | Kielibuusti.
Lukupiirit
Lukupiireissä luetaan ja keskustellaan yhdessä. Lukupiirejä järjestävät muun muassa kirjastot, mutta toistaiseksi nimenomaan kielenoppijoille suunnattuja lukupiirejä on vähän. Lue lisää lukupiirien käytöstä opetuksessa Kielibuustin sivuilta: Lukupiirit kielenoppimista tukemassa | Kielibuusti.
Suomen kirjallisuutta ja historiaa käsitteleviä materiaaleja
Kirjallisuuteen voi tutustua itsenäisesti. Tutustu esimerkiksi seuraaviin materiaaleihin.
Materiaalia verkossa
Sä osaat -opetusblogi | Opetusblogissa on yläasteen suomen kieli ja kirjallisuus -opetussuunnitelmaa tukevaa materiaalia. Kirjallisuuden aikajana on hyvä ja tiivis kooste kirjallisuushistorian tarkasteluun. |
---|---|
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura eli SKS | SKS on perustettu kehittämään ja tukemaan kotimaista kirjallisuutta. SKS:n materiaalit opettajille sopivat hyvin myös itsenäiseen opiskeluun: Opettajille | SKS. Tutustu esimerkiksi Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -teokseen Seitsemän veljestä | SKS tai Kalevalaan Matkalla Kalevalaan | SKS. |
Kansallisbiografia | SKS:n ylläpitämä kansallisbiografia sisältää yli 6500 pienoiselämänkertaa. Voit hakea merkittäviä henkilöitä, kuten kirjailijoita, nimen avulla |
Ilmaiset verkkokirjat
Kansalliskirjasto | Kansalliskirjasto ylläpitää klasikkokirjastoa, jossa on digitoituna 1800- ja 1900-luvun kaunokirjallisuutta. Klassikkokirjasto on saatavilla Doria-julkaisupalvelussa ja laajempana Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa. |
---|---|
Project Gutenberg | Project Gutenberg tarjoaa ilmaiseksi elektronisia julkaisuja klassikoista, joiden tekijänoikeudet ovat rauenneet. Löydät myös suomalaista 1800- ja 1900-luvun kaunokirjallisuutta e-kirjoina Gutenbergin sivuilta. |
Kotimaisten kielten keskus eli Kotus | Kotuksen sivuilla voit tutustua asemansa vakiinnuttaneiden kaunokirjailijoiden teoksiin 1880-luvulta 1930-luvulle. Mukana on proosaa ja näytelmiä sekä lyriikkaa ja aforismeja: Suomalaisen kirjallisuuden klassikoita | Kotus. |
Audiovisuaalista materiaalia
KAVI:n Elonet | Elonet on Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) ylläpitämä tietokanta ja suoratoistopalvelu. KAVI:n tehtävänä on muun muassa säilyttää ja tutkia kotimaisia elokuvia ja televisio-ohjelmia sekä edistää mediakasvatusta. Elonetistä löydät monia klassikoiden filmatisointeja. |
---|---|
Yle Areena | Yle Areena on Yleisradion (Yle) suoratoistopalvelu. Katso ja kuuntele muun muassa elokuvia, sarjoja ja dokumentteja. Monesta klassikkoteoksesta on filmatisoitu tai dramatisoitu elokuvia ja kuunnelmia. |
Monikulttuurisen maamme kirja (Gaudeamus 2013)
Suomen kielen ja kulttuurin lukukirja (edistyneille oppijoille), joka avaa kirjallisuuden klassikoiden maailmaa nykylukijalle sopivassa paketissa. Tekstinäytteet tutustuttavat klassikkoteoksiin ja selitykset auttavat ymmärtämään sekä yksittäisiä sanoja että kulttuuria:
Monikulttuurisen maamme kirja: Suomen kielen ja kulttuurin lukukirja | Marjukka Kenttälä, Lasse Koskela, Saija Pyhäniemi ja Tuomas Seppä (Gaudeamus 2013) |
---|
Muita oppijoille (ja opettajille) suunnattuja teoksia
Tekstitulkki 2022 | Alho, C., Eichhorn, M. & Korpela, H. (Laatusana 2022) |
---|
Verkossa
Tutustu Joensuun lukion materiaaleihin: Suomalainen kirjallisuus (S2) tai opettaja Anna Lavinnon omiin sivuihin S2 ja kirjallisuus.
Historia ja kulttuuri kulkevat käsi kädessä. Siksi historiallisen kontekstin ymmärtäminen auttaa kulttuurin ymmärtämisessä.
Lue historiallinen romaani
Voit aloittaa tutustumisen historiaan lukemalla historiallisen romaanin. Kuuntele Kielibuustin kirjallisuuspodcastin aiheeseen liittyvä kuudes jakso: Historiallinen romaani | Kirjallisuuspodcast suomenoppijoille.
Katso dokumentti
Voit tutustua historiallisiin aiheisiin dokumenttien avulla. Mielenkiintoisia kotimaisia historiadokumentteja löytyy esimerkiksi Yle Areenasta. Historiallisista aiheista tehdään myös paljon tubevideoita: tutustu esimerkiksi Suomen kiehtovimpiin arkeologisiin löytöihin tai keskiaikaiseen Suomeen.
Opiskele historiaa
Eiran aikuislukion ja Opetushallituksen HiMa-oppikirja on suomen oppijoille suunnattu kielitietoinen teossarja historiasta. Tutustu Suomen historian käännekohtiin sivuston materiaalin avulla.
Historioitsija Matti Klingen (1936–2023) klassikko Katsaus Suomen historiaan (Otava 1981) on saatavilla muun muassa venäjäksi, viroksi ja arabiaksi. Voit myös tutustua Suomen historiaan seuraavien selkokirjojen avulla:
Suomen historia selkosuomeksi | Pertti Rajala (2014) |
---|---|
Suomi-opas | Elo, Probst & Virén (WSOY 2002) |
Hella Wuolijoki (1886–1954) oli näytelmäkirjailija ja toimittaja, joka toimi aktiivisesti myös politiikassa.
Niskavuori-näytelmissä Suomen historiaa käsitellään Niskavuoren sukutarinan avulla. Osa näytelmistä on katsottavissa elokuvasovituksina KAVI:n sivuilla. Voit myös kuunnella osan näytelmistä kuunnelmina Yle Areenasta. Ylen 101-kirjaa ohjelmassa keskustellaan näytelmästä Niskavuoren leipä (1938).
Wuolijoesta kertova elokuva Hella W julkaistiin vuonna 2011. Tutustu elokuvaan Koulukinon materiaalien avulla.
©2024 Sari Päivärinne, Anna Sundqvist ja Silja Susilahti
Kirjallisuuden klassikoita ja kulttuurihistoriaa, lokakuu 2024, jonka tekijät ovat Sari Päivärinne, Anna Sundqvist ja Silja Susilahti, on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä. Materiaali on saatavilla osoitteessa kielibuusti.fi.